Täällä taas!
Hello Finland! How are you?
Huhhuijaa, kotona ollaan! Menipähän viikko nopeasti, ihan liian nopeasti. Palasin hyiseen Suomeen tänään aamuyöllä ja kotiin pääsin aamuvarhaisella hyvin valvotun yön jälkeen. 6h pilkkimistä koneessa ja sen päälle reilu 3h automatka kotiin kuskia hereillä pitäen otti melkoisen koville. Pään painaminen tyynyyn ja varmasti alle sekuntia myöhemmin olin unessa kuin tukki, vaikkakaan en muutamaa tuntia kauempaa ehtinytkään nukkua. Olo on siis vieläkin vähän pöllämystynyt.
Kauankohan kestää taas tajuta, että ulos on laitettava päälle monta kerrosta vaatteita ja sukatkin jalkaan, miten sitä oppii kulkemaan ovissa oikeinpäin saati palauttaa mieleen täkäläisen vessakulttuurin :) Ja kieliasetuskin päässä pitäisi muuttaa enkusta suomeksi. Viikko oli aivan liian lyhyt aika kaiken näkemiseen ja kokemiseen upeassa Dubaissa ja olen varma että palaan vielä tuohon ihanaan paratiisiin. Loma oli ihan parasta ikinä!
Heti tänään tunsin syvää inhoa kävellessäni kouluun keskustan poikki. Joka puolella on roskia, tupakantumppeja, räkää ja virtsaa. Tahdon takaisin Dubain siistiin ympäristöön ja lämpöön. Murrrr. Nyt kestää hetki toipua tästä kulttuurishokista.
Mitäs teille kuuluu?
Throwback week: Asuntoni ennen ja nyt
Blogissa vietetään pian 2v. synttäreitä, jonka kunniaksi kaivellaan vähän arkistojen aarteita.
Syyskuussa 2012 esittelin vertailukuvia asunnon edellisen omistajan ja oman sisustusmakuni välillä. Jonkin verranhan huoneissa on muutoksen tuulet puhaltaneet noiden kuvien ottamisen jälkeen, mutta silti väittäisin, että omilta jäljiltäni kaikki näyttää kivemmalta kuitenkin :) Onneksi aikoinaan näin kuitenkin tämän asunnon potentiaalin!
Postaukset huoneittain:
Huhhuh!
Throwback week: That's who I am
Blogissa vietetään pian 2v. synttäreitä, jonka kunniaksi kaivellaan vähän arkistojen aarteita.
Joulukuussa 2012 uppouduin tumblrin syövereihin ja löysin noin miljoona itseeni sopivaa juttua.
Tästä pääset lukemaan koko jutun:
Koukuttavaa hommaa, kokeiles vaikka! :)
Throwback week: Kodin muutos: Olohuone
Blogissa vietetään pian 2v. synttäreitä, jonka kunniaksi kaivellaan vähän arkistojen aarteita.
Elokuussa 2012 mylläsin koko kämpän suursiivouksen merkeissä ja silloin vaihtui olohuoneen järjestyskin. Lähes tuollaisenaan se onkin pysynyt aina tuosta asti. Toimivaksi on siis todettu!
Koko jutun pääset lukaisemaan tästä:
Throwback week: Mätiä ja tillismetanaa
Blogissa vietetään pian 2v. synttäreitä, jonka kunniaksi kaivellaan vähän arkistojen aarteita.
Tammikuussa 2013 hehkutin yhtä parhaimmista herkuista jota olen koskaan syönyt! Yksi niistä jutuista joita tässä nykyisessä, gluteenittomassa elämässäni kaipaan, ruisnapit.
Ohje mätileipäsiin löytyy täältä:
Throwback week: Top 10 favorite fictional characters
Blogissa vietetään pian 2v. synttäreitä, jonka kunniaksi kaivellaan vähän arkistojen aarteita.
Marraskuussa 2012 keräsin kuvitteellisten hahmojen lemppari kymmenikön. Hymyilyttää väkisin kun tuota joukkoa katsoo :)
Koko listan pääset katsastamaan tästä:
Throwback week: Kimallusta eteiseen
Blogissa vietetään pian 2v. synttäreitä, jonka kunniaksi kaivellaan vähän arkistojen aarteita.
Kesäkuussa 2012 eteiseen muutti uusi valaisin. Olin silloin ja olen yhä edelleen ihan in love <3
Koko juttuun tästä:
Throwback week: Kesätukkaprojekti
Blogissa vietetään pian 2v. synttäreitä, jonka kunniaksi kaivellaan vähän arkistojen aarteita.
Toukokuussa 2012 alkoi tukka vaalentua. Aluksi kyseessä olivatkin muutamat vaaleat raidat tummaan pohjaan, mutta sittemminhän tukka on vaalentunut melkoisesti vrt sivupalkin pärstäkuva. Olen kyllä viihtynyt vaihteeksi blodina aikas hyvin, toistaiseksi ei ole tumman tukan kaipuuta :)
Koko juttuun pääset tästä:
Throwback week
 |
| (C) Littlebigthings |
Näin on lanseerattu the Throwback week!
Viikon ajan kaivellaan sekalaisia arkistojen aarteita blogin pian 2-vuotisen taipaleen kunniaksi. Lähiaikoina onkin monet synttäri- ja juhlapäivähulinat; eilen omat synttärini, helmikuun puolivälissä blogin synttärit ja maaliskuussa vietän savuttomuuden vuosipäivää, joka sekin on aina tärkeä ja juhlallinen päivä. Kyllä kai sitä elämänsä suurinta saavutusta ja parasta tekoa täytyy juhlistaa!
Minä tosiaan ehdin elää marlboromuijan elämää lähes 17 vuotta ja tänä vuonna tulee täyteen neljä vuotta tupakatonta elämää, ja sen kunniaksi voitte lukaista tupakanpolton lopettamista käsitelleet tarinani vuodelta 2012:
Pysykäähän taajuudella, viikon ajan tulossa muitakin väläyksiä menneestä! :)
Happy birthday to me!
Se on kuulkaas tänään sitten se päivä kun meikäläisen ikämittari kääntyy lähemmäksi neljää kuin kolmea kymmentä. Iskän sanoin, olen tänään sitten virallisesti vanhapoika... Kuinka jännältä se kuulostaakaan!??
Parhaillaan meikäläinen on matkalla Helsinki-Vantaalle ja kohoaa piakkoin sinivalkoisin siivin kohti pilviä ja ikimuistoisia seikkailuita! Ikä on vaan numeroita, nyt ei mietitä niitä! Tiedättekös, viime päivinä päässäni on pyörinyt paljon ajatus siitä, että elämässä pitäisi olla vähemmän niitä ihan kivoja juttuja ja paljon enemmän WAU!-juttuja. Niitä juttuja kohti tässä mennään! Tämä mielessäni toivotan täten itselleni ihan mahtavaa ja ikimuistoista synttäripäivää ja kivaa päivää teillekin ihanat!
Olette tärkeitä! <3 Pus!
Pysykäähän mukana Instassa jossa tuoreimmat tunnelmat! @littlebigthingslittleb
Hopeisen tukan apurit
Olen viihtynyt vallan mainiosti blondina viime ajat. Omaan kuitenkin jonkin verran punaista pigmenttiä, ja tukan kanssa saa välillä tehdä ihan tosissaan töitä, että epätoivottu keltaisuus pysyisi poissa. Sainkin Goldwellilta kokeiltavaksi muutamia apureita keltaisuuden taltuttamiseksi.
Dualsenses sarjan Blondes & highlights hopeashampoo ja hoitoaine kuuluvatkin rutiiniin tätä nykyä. Jos latva tuntuu kaipaavan enemmän värin taittoa, olen tyven pessyt tavallisella shampoolla ja pituuksiin vaahdottanut hopeashampoon. Shampoo on ihanan hohtavaa helmiäistä sinililaa ja vaahtoaa melko kivasti. Näiden säännöllinen käyttö on kyllä saanut keltaisuuden pysymään poissa.
Silloin tällöin käytän pesun yhteydessä myös Soft Color vaahtosävytettä. Sävyinä näissä 10BS beige silver ja 10V violet blonde joita olen molempia käyttänyt. Jo yksi käyttökerta sävyttää selkeästi, samaa sanoi siskoni joka myös huomasi eron kokeiltuaan vaahtoa yhden kerran.
Ihan loistavia jokaisen blondiinon aputuotteita, voin kyllä lämpimästi suositella muillekin keltaisuuteen taipuvaisille pellavapäille :)
Onko sinulla jotain lempparia hopeatuotteista, vai pysyykö tukka hyvän värisenä ilmankin?
*Postaus toteutettu yhteistyössä Goldwellin kanssa.*
Kodista kolmella sanalla
Ihanainen Karla All I ever wanted is here -blogista haastoi minut jo jokin aika sitten kertomaan kolmella sanalla kodistani. Piti kyllä miettiä pitkään ja hartaasti mitkä ne kolme sanaa olisivat, siksi haaste muhikin luonnoksissa luvattoman pitkään. Päätin kuitenkin luottaa intuitioon ja valitsin ne kolme ensimmäiseksi mieleen tullutta sanaa. Samoja adjektiiveja ovat käyttäneet myös useat meillä kyläilleet, joten kai näissä jotain perääkin on. Minun kotini on
kodikas, harmoninen ja tunnelmallinen.
Kuvasin kuvitukseksi kotia eräänä aamuna talviauringon paisteessa, tälläisiä kuvia kun harvemmin on täällä blogin puolella näkynytkään. Vaikkakin ehdottomasti parhaimmillaan tämä koti onkin illan hämyssä, tunnelmavalaistuksessa kynttilöiden loisteessa.
Tein kurkkauksen ovelta jokaiseen huoneeseen, vähän erilaisia kuvakulmiakin kuin yleensä. Eka ovi eteisestä vasemmalle on makuuhuone.
Toinen ovi vasemmalla on keittiö.
Käytävän päädyssä on kylppäri.
Ja käytävän oikealla puolella olohuone. Ihana aamupäivän aurinko paistelee tänne.
Kiitos Karla kivasta haasteesta!
Minä haastan omasta kodistaan kertomaan kolmella sanalla seuraavat blogit:
Haaste on kiertänyt jo kauan, joten jos olette tämän jo tehneet, niin ei tietenkään tarvitse uudestaan tehdä :) Napatkaahan muutkin tämä mukaan ja vinkatkaa mitkä kolme sanaa teidän kotia kuvaa!
Ps. Nyt on kämppä siivottu ja voin vetää levyksi sohvalle Putouksen pariin kera mustaviinimarjamehun! Migreenikin vaikuttaisi olevan toistaiseksi taltutettu. Yeah!
Aurinkoista viikonloppua!
Huhhuijaaaa, menipä taas viikko nopeaan! Olen ollut ihan sekaisin päivissä kun on ollut vähän repaleinen viikko, maanantaina ja tiistaina kokeet, keskiviikkona vapaata ja paljon asioita hoidettavana, torstaina käynnistyikin jo uusi jakso koulussa ja aivot piti uudelleen ohjelmoida enkusta ruotsille. Kroppa alkaa prakata ilmeisesti stressin hellittäessä ja olenkin ollut taas koko viikon migreenissä ja eilen kävin päivystyksessä hakemassa antibioottikuurin poskiontelontulehdukseen, great! (En suostu edes ajattelemaan miltä tää tuntuu lentokoneessa!) Eilen illalla tuntui kuin olisi flunssakin vielä iskemässä. Nyt onkin siis viikonloppu aikaa levätä ja toipuilla (ja okei, hoitaa vielä noin sata hommaa plus kämpän siivous) ennen reissuunlähtöä. Huhhuh!
Mutta voi ompa ihanaa kun talvi on vihdoin tullut! Aurinko on paistanut täydeltä terältä monena päivänä, se vaikuttaa heti mielialaan kun se kaamea pimeys on poissa! Aamulla on kiva herätä vaikka aikaisinkin, kun aurinko paistaa. Kuva viikolta joltakin pakkasaamulta kun olin kerrankin ajoissa hereillä auringon noustessa :)
Tämän illan agendassa on särkylääkettä, sohva ja Voice of Finland (ja Elastinen<3)
Ihanaista viikonloppua muruset!
Hyväntuulista kodinkoneiden kierrätystä
 |
| Kuva |
Vaikka en voi sanoa koskaan varsinaisesti kunnostautuneeni kierrätyksen saralla, olen tehnyt kuitenkin ainakin yhden kierrätykseen liittyvän hyvän teon elämässäni. Olen nimittäin saattanut yhteen laiskan kierrättäjän ja innokkaan kierrättäjän ja näin löytänyt ratkaisun kahteen pulmaan.
Kaikki alkoi jokunen vuosi takaperin kun vanha koulukaveri kyseli facebookissa rikkinäisten kodinkoneiden perään. Kaverillani on kehitysvammainen aikuinen veli, joka on kova poika purkamaan kodinkoneita. Mikäli pojalla ei ole sallittua purettavaa, kodin toimivatkin laitteet joutuvat uhanalaisiksi, näin siis rikkinäisiä tarvittiin kipeästi. Jotenkin mieleen tulikin miedän iskä, joka on kierrätyksen suhteen yhtä laiska kuin meikäläinenkin. On vaan niin hirveä vaiva lähteä viemään mitään tarpeetonta mihinkään, ja helposti ne rikkinäiset ja muuten käytöstä poistetut vehkeet jäävät kaappien perukoille ja varaston nurkkiin pyörimään. Otin oitis puhelun kaverilleni joka pian tulikin noutamaan autolastillisen rompetta iskän kätköistä. Näin oli molempien ongelma ratkaistu kertaheitolla; poika sai purettavia laitteita ja iskä pääsi eroon omista romuistaan niin että ne tultiin kotoa noutamaan. Win-win!
Tämä poika viettää vapaa-aikaansa purkaen näitä laitteita. Hän lajittelee osat ja vie kunkin laadun sen omaan kierrätyspisteeseen. Näin tekemisen puute ei pääse iskemään ja toimivat koneet säilyvät osiin purkamiselta :) Iskä taasen myhäilee tyytyväisenä päästessään helposti eroon turhista tavaroista ja tuottaessaan vielä hyvän mielenkin toiselle :)
Olen minäkin melkomoisen hyväntuulisena tässä välikätenä toiminut. Aina kun tarvetta puolin tai toisin ilmenee otetaan yhteyksiä ja sovitaan tavaroiden noutamisesta. Toki myös omatkin rikkinäiset kodinkoneeni kierrättyvät nykyisin tätä kautta. Ja kaikki ovat kiitollisia kun voi olla avuksi toiselle.
Eikö vaan olekin aika kiva tapa kierrättää?
10 kuvaa kesään, tammikuu
Hupsista vaan, taas yksi kuukausi vierähti ja nyt elellään jo tammikuun puoliväliä. Kymmenen kuvaa kesään -haasteessa ollaankin siis jo puolivälissä, voitteko kuvitella! Enää viisi vaivaista kuvaa ja sitten ollaankin jo sytyttelemässä juhannuskokkoa :)
Lumitilanne ei ole juurikaan joulukuusta kohentunut, no vähäsen sentään kuitenkin! Taas kun noita talvisia ilmoja toivoin, tein pienen virheen tilauksessa. Toivoin pakkasta ja lunta, ja sitähän saatiin, mutta unohdin kai mainita että tuuli saisi jäädä tulematta. Väänsin nimittäin toissapäivänä itkua puskiessani vastatuulessa koulun ylämäkeä ja manasin tuulen paskamaisimpana luonnonilmiönä alimpaan helvettiin. Se tuuli tuli oikeasti varmaan jostain Siperiasta ja tuntui irrottavan naaman! Illalla kotiin tullessa peilistä katsoikin kunnolla paleltunut naama. Täytynee alkaa liikkua joku kommandopipo päässä...
Eilen olikin ihanan aurinkoinen ilma, kylmä mutta se hemmetin tuuli oli onneksi tajunnut häipyä. Kokeeseen lähtiessäni bussia odotellessa ihailin maahan satelevaa lunta joka leijui maahan hämärtyvässä illassa kuin elokuvan maisemassa. Kaunista <3
Viikon päästä tähän aikaan ollaankin sitten vähän eri lämpölukemissa! Nyt kun kokeet on ohi, on vihdoin aikaa uhrata matkakuumeilullekin, pakkaamisen suunnittelulle, vaatteiden pesulle ja matkaoppaan lueskelemiselle. Nyt alkaa vähän jänskättää!
Ruotsinkielinen blogi haussa
Tässä kun kokeeseen lukemisen aikana ja lomassa on aikaa miettiä kaikkia elämää tärkeämpiä kysymyksiä, tulin panikoineeksi jo ensi jaksossa jatkuvaa ruotsin opiskeluakin. Nyt enkkua opiskellessani huomasin tosi tehokkaaksi kielen lukemisen, luin siis ensimmäisen englanninkielisen kirjan elämässäni, wohoo! Mietinkin, josko ensi jaksossa ottaisin asiakseni lukea ruotsiksikin. Ensi syksynähän kun pitäisi tuo ruotsi jo kirjoittaakin. Jos en nyt ihan vielä kirjoja saisikaan luettua, mutta voisin innostua ruotsinkielisistä blogeista!
Pistähän vinkaten, jos sinulla on ruotsinkielinen blogi tai jos tiedät jonkun kivan ruotsinkielisen lifestyle-, kauneus- tai sisustusblogin, kaikkea muiltakin aihealueilta saa ehdottaa!
Tänään sitten tosiaan vuorossa enkun koe ja tavoitteet ei ole yhtään sen vähempää kuin että ysi sieltä pitäisi jotenkin saada väännettyä :)
Thumbs up!
Urheiluvaatehimotuksia
Huhhuh, eka koe takana ja vielä kaksi edessä. Tässä lukemisen tauolla löysin itseni surffailemasta Sportamoren alesta. Sportamore on siis ruotsalainen urheiluvaatteita, -kenkiä ja -välineitä myyvä verkkokauppa. Valikoima on tosi laaja ja hinnat ainakin minun ohuehkolle rahapussilleni oikeinkin sopivia. Ja tietysti parhaillaan on menossa hyvät aletkin, paljon paljon tuotteita puoleen hintaan! Löysin itselleni vaikka mitä kivaa, tanssiin olisi kiva saada uusia vaatteita ja jos tuosta salitreenistäkin ja lenkkeilystä innostuisi uusien treenivaatteiden avulla...
Siellä ne olis nuo mun unelmieni Sorelitkin alessa... Lämpimät kengät tarvitsisin ihan oikeasti, jos tässä nyt keli meinaa talveksi muuttua.
Toisetkin unelmakengät Sportamoresta löytyy, nimittäin nuo mustat nahkaiset Converset ja vielä lämpöisellä vuorella!
Tanssiin, lenkille, kotireeniin... Niin ihania värejä, että tekee heti mieli liikkumaan! :)
Ja maailman suloisimmat barefoot treenikengät. Voi kun noista näkee jo päällepäin miten ihanalta ne tuntuvatkaan jaloissa!
Onko Sportamore sinulle tuttu kauppa ennestään? Entä ovatko sinulle uudet treenivaatteet motivaattori vai onko ihan sama missä vetimissä liikut?
*Sisältää mainoslinkkejä*
Veden juomisen vaikeus
 |
| Kuva |
Kun tässä alkuvuodesta olen diettaillut ja yritän tehdä jotain järkevää muutosta ruokailutottumuksiini, törmään koko ajan tähän samaan ongelmaan; vedenjuonti! Hitto miten se onkaan vaikeaa! Mä olen aina juonut ihan liian vähän ja nopean aineenvaihdunnan omaavana jokainen lasi vettä tuntuu ja saan juosta koko ajan vessassa. Olen yrittänyt monenlaista; laittanut tietyn määrän vettä kannuun joka tulisi päivän aikana juoda, kirjoittanut lapulle juotujen lasillisten määrän, asensin jopa puhelimeen appsin joka muistuttelee veden juomisesta ja laskee päivän saldon. Pari päivää menee aina kivasti, kunnes vesi taas unohtuu.
Voiko ihmisellä olla liian kiire juoda vettä? Miten tässä pitäisi itseään auttaa?
Juotko sinä tarpeeksi vettä, ja jos, niin miten teet sen?
Viime päivinä instassa
Olin suunnitellut tälle päivälle postausta otsikolla Vettä sataa ja kaikkia v***ttaa, mutta tyypilliseen tapaan yön aikana toivomus lumesta olikin toteutunut. Ei olisi kai kirjaimellisesti pitänyt toivoa edes ihan vähää määrää lunta, koska todellakin se saatiin; noin millin kerros on maassa nyt. Seuraavissa toiveissa pitää muistaa toivoa sitten ISOSTI sitä lunta! No, mutta ollaas nyt tyytyväisiä edes tuohon vähäiseen määrään, olipahan nimittäin ihana katsella yöllä lumisadetta ja sitä valoa minkä se heti toi mukanaan ankeaan maisemaan.
Mutta pieni katsaus instakuvien muodossa miten se tämä vuosi on lähtenyt käyntiin. Vuosihan vaihtui aika näyttävästi. Sohvalla makoillen ja katsellen Good wifea :) Joku vastapäisestä talosta oli kuitenkin keksinyt tulla pommeineen lähes tuohon mun parvekkeen alle ja sainkin oikein kunnon private ilotulitusshown :)
Vuoden vaihtuessa sulkeutui täällä namupussit ja alkuvuosi on mennyt terveellisesti syöden. Painoakin on tippunut ruhtinaalliset -900g! Tiukassa tuntuu olevan...
Innostuin ennen joulua lähettelemään useamman postcrossing kortin maailmalle ja nyt olen iloinnut päivittäin laatikkoon tipahtelevista yllätyksistä. Herkistelin hieman 61-vuotiaan Emilin kortille, jossa hän kertoi perheestään adoptiolapsineen.
Äitin kanssa ollaan lueskeltu Dubain matkaopasta jonka ostin meille yhteiseksi joululahjaksi. Matkakuume alkaa todella nousta, alle pari viikkoa enää! Jiiihaa!
Aloitin myös hyvän mielen uuden vuoden lupauksen. Jos et ole vielä mukana, niin kurkkaahan tästä mistä on kysymys ja lähde mukaan haasteeseen! Harvan uuden vuoden lupauksen toteuttamisesta tulee nimittäin näin hyvä mieli! :)
Joulu jatkuu tässä torpassa edelleen, no toistaiseksi... Kouluhommat menee nyt kaiken muun edelle ja toivottavasti viikon päästä olisi sellainen päivä että ehtisin pakata joulun varastoon.
Ja on kuulkaa helpottava tunne kun voi tuosta tehtävälistastaan pyyhkiä jotain yli ja tehdyksi. Vaikkakin kuvan ulkopuolella tuo listahan toki jatkuu, mutta suurin osa tämän jakson akuuteista hommista alkaa olla pulkassa. Toivottavasti myös iltaan mennessä tuo maantiedon esseekin alkaa olla voiton puolella. Perjantaina alkaakin sitten kova koeviikko ja sen jälkeen voi alkaa pään ohjelmoinnin lomamoodiin!
Sitä ennen olisi kuitenkin tänään käytävä sönköttämässä yksi englannin esitelmä ja kirjoitettava se vuoristoessee, joten nyt hommiin! Kivaa keskiviikkoa! :)
Ps. Siellä instagramissa mua voi seurailla nimimerkillä littlebigthingslittleb.
39 ratkaisua arkipäivän ongelmiin
 |
| Kuva linkin jutusta |
Facebookista löytyi taas niin loistavaa matskua, että täytyy ihan jakaa teillekin! Tässä taitaa jäädä NiksiPirkkakin toiseksi :) Monta hyödyllistä juttua löytyi ainakin meikäläiselle ja onhan tuo tennispallopidikekin aika söpö :)
Thanks Santa!
Vielä yhden jutun verran jouluista asiaa. Pakko nimittäin esitellä miten kiltti mä olinkaan ollut! Tontut olivat olleet tarkkana mun toiveiden kanssa ja kaikki lahjat oli erityisen mieluisia. Kiitos <3
Joulun hartainkin toive, Pelle Hermanni dvd toteutui! Tätä katseltiinkin jo jouluaattona iskän luona. Lisäksi sain ulkoisen kovalevyn uuteen koneeseen varmuuskopioita varten ja puhdistuskynän kameran linssille.
Dolce Gusto Piccoloa osasin odottaakin paketista. Valkoisen söpöläisen lisäksi sain muutamia juomakapseleitakin. Jokohan tänään ehtisi maistelemaankin :) Onko teillä muuten suosikkia noista kapselimauista, mitä kannattaisi ostaa? Meinasin hurjana aloittaa juomaan kupposen kahvia aina silloin tällöin herkuksi, vaikka muuten olenkin ollut ilman kahvia jo pian vuoden.
Makuuhuoneen sisustus täydentyi uudella torkkupeitolla. Ja omaan vaatekaappiin tuli niin käyttövaatteita (esim. ihanat löysät gollegehousut) kuin kotiköllöttelyvaatteitakin.
Sain viime vuonna lahjaksi mattaisen kirkkaan Mariskoolin ja nyt sille suloisen pikkusiskon. Ovat aikas suloiset yhdessä!
Harmaita Kastehelmi kulhoja tuli pari lisää ja uusina juttuina tuikku ja jalallinen kulho. Tuo jalallinenhan olis aika ihana jätski- tai jälkkärikulhona. Mietinkin, josko hankkisin niitä muutaman lisää, vaikkakin meneehän tuo sokerikkonakin. Myös tuikkukippo kaivannee pari kaveria.
Ja JEEEEE, Piilopaikka mukeja, niitä on nyt neljä! Samoin mustat pienet Teema lautaset täydentyivät. Astiakaappi sai erittäin odotettuja lisäyksiä, siellä alkaa näyttää nyt aikas hyvältä!
Näiden lisäksi paketeista tuli niin lahjakortteja, joulukuusen koriste kuin vähän namusiakin. Eikös ollutkin aika kiltti pukki? En kyllä itsekään arvannut, että olisin ollut näin kiltti :) Namuset onkin täällä vielä avaamatta, aloitin nimittäin vuodenvaihteessa pienen, toivon mukaan vähän nesteitä liikkeelle laittavan dieetin. Huomisen jälkeen olisi tarkoitus jatkaa myöskin tiukemmalla ruokavaliolla, ja karkkipäivä ei tule enää olemaan joka päivä. Reissuun on aikaa 15 päivää, ja rantakuntoa ei oikein ole näkynyt täällä :)
Mikä oli sinun mieluisin lahja? Onko sinulla jokin toivomus, jota olet pitkään toivonut mutta se ei vielä ole toteutunut?
Loppunut kosmetiikka, joulukuu
Ihan ok saalis joulukuulle, kuusi loppunutta tuotetta.
Hammastahnasta, Klippoteketin kuivashampoosta ja Max Factorin ripsarista ei sen kummempia lätinöitä, ovat tuttuja jo entuudestaan ja käytössä koko ajan. Vaikkakin ripsivärin vaihdoinkin nyt tämän jälkeen kokeeksi vedenkestävän sijaan tavalliseen, josko tuosta muutoksesta olisi apua ripsienlähtööni. (Kyllä vaan, hiusten lisäksi nyt ripsetkin tippuu...)
Lumenen Berry refresh vartaloemulsio oli ihan kiva, tuoksusta enemmän plussaa kuin kosteuttavuudesta ja tuota kiinteyttävyyttä nyt en osannut odottaakaan :) Mutta tuoksu oli kivan karkkimainen ja raikas. Vichyn vaahtoava kasvovesi(!) oli saatu kaupanpäällisenä ja tuli käytettyä väkisin loppuun. Ihan karsea ummehtunut haju enkä osaa tuotteen toimivuudestakaan sanoa mitään positiivista. Schollin kuiville kantapäille tarkoitettu hoitopuikko sen sijaan oli ihan loistotuote, kunnes kuivahti puteliinsa, möö! :/
Oliko tuttuja tuotteita tässä joukossa?
Kommentti on kiva!
Muistattekos kun viime uutena vuonna tein ainoan uuden vuoden lupaukseni; lupasin terästäytyä kommentoimaan enemmän blogeissa joissa vierailen. Olin lukenut joitakin blogeja vuosikausia koskaan kommentoimatta, ajatellen ettei minun mielipiteelläni ollut väliä tai että minulla ei ollut mitään tarpeeksi järkevää sanottavaa. Vuoden vaihteessa ajattelin ihan tietoisesti laskea sitä kynnystäni kommentoida. Kuka sen rajan edes määrittelee, mikä on tarpeeksi järkevää sanottavaa? Kuinka iso asian täytyy olla että sen voi kommentoida? No ihan itsehän me sen rajan asetamme itsellemme!
No entäpä jos rajaa ei olisikaan? Tuntuisiko hullulta? Uskaltaisitko jättää kommentin blogiin, jossa vierailet ensi kertaa, ihan vaikka vaan sanoaksesi että tulit vierailulle? Minä olen uskaltanut! Kun itse bloggaa, tietää miten paljon se yksikin pieni kommentti merkitsee. Vaikka se olisi vain moikkaus, ihan vaikka vaan yksi sana. Ei mitään tarkasti mietittyä kantaaottavaa kirjallista esitystä, vaan ihan ajatus, kiva juttu, mikä nyt mieleen sattuu juolahtamaan. Silloin tietää varmasti, että joku on käynyt, lukenut ja ehkäpä tykännytkin lukemastaan ja näkemästään. Voi miten onnelliseksi se tekeekään. Ei ole väliä tuleeko kommentti pitkäaikaiselta jo tutuksi käyneeltä lukijalta vai ihan uudelta tyypiltä joka blogiin eksyy, se tulee aina ihmiseltä!
Itse kommentoimalla saa vastavuoroisesti itselleen hyvän mielen, kun tietää miten kommentillaan voi toista ilahduttaa. Omassa kommentoinnissani riittää edelleen petrattavaa, vaikkakin olen parantanut tapojani vuoden aikana. Niimpä päätinkin tehdä saman lupauksen tänäkin vuonna! Oma blogini on pian kahden vuoden ikäinen ja iso porukka lukijoista on ollut mukana alusta saakka, se on ihan uskomatonta! Esimerkiksi ihana Hanna oli pari vuotta sitten ihan ensimmäisiä blogiini kommentoineita, ja vielä tänä päivänäkin Hanna juttujani lueskelee, kiitos että olet siellä! <3
Tehdäänkin tästä haaste! Vuosi on 2014 on täten julistettu alati lisääntyvän kommentoinnin vuodeksi!
Lasketaan yhdessä kommentoinnin kynnystä, eikä vaadita itseltämme tässäkin asiassa liikoja. Aivot narikkaan ja antaa mennä vaan, näpyttele heti menemään joku kiva kommentti! Se ei vie kauan aikaa, parhaimmillaan vain muutaman hassun sekunnin! Vaikka olemme kuinka kiireisiä, eikö tämä ole kuitenkin aika nopea tapa tuottaa hyvää mieltä? Olkoot tämä nyt haaste tai vaikka tunnustus, sääntöjä ei ole. Voit haastaa mukaan itsesi, lukijasi, bloggaajakollegasi, kaverisi tai vaikka kokonaisen yhteisön. Voit kiittää blogin pitkäaikaista lukijaa, joka usein jättää jäljen itsestään tai voit haastaa hiljaiset lukijat huikkaamaan jotain. Sinä päätät, miten haluat hyvää mieltä jakaa. Oheista kuvaa saa käyttää ilosanoman eteenpäin jakamisessa. Sitten vaan näppis laulamaan!
Kommentti on aina kiva, kokeiles vaikka! :)
Kulunut vuosi kuvina, loppuvuosi
Jatketaanpas vielä päättyneen vuoden 2013 läpikäyntiä loppuvuoden osalta. Ekan osan löydät tästä.
Tämmöisiä juttuja siis vuoden jälkimmäisellä puoliskolla tapahtui:
Heinäkuussa nautiskelin kesästä ja tapahtui vaikka mitä kivaa! Tapasimme yläasteen tyttöporukan kanssa ysäribileiden merkeissä; runsain mitoin naurua, itkua ja eurodancea. Kotona sisustelin ja laittelin parveketta kesäkuntoon. Myös keittö oli remontoinnin kohteena kun sinne syntyi upea Stardust-seinä ja makkarikin sai kesäisemmän ilmeen. Herkuttelin ihanilla salaateilla ja Ben&Jerrysillä ja Gigokin oli kesämiehenä. Hetken mielijohteesta innostuin myös paljastamaan kasvoni blogissa.
Elokuussa intoilin pian jatkuvista tanssitunneista ja uudesta löydöstä, puhelimenjohtoponnareista. Tilasin superihanat bikinit reissua varten ja herkuttelin gluteenittomalla mustikkapiirakalla. En pysynyt housuissani kun kuulin Hopea Toffeen palaavan kauppoihin, ja sitä metsästinkin kaupasta jos toisestakin. Kotiin tuli muutamia uusia tauluja, niin makkarin tauluhyllylle kuin eteiseenkin. Annoin myös periksi lähestyvälle keski-iälle ja hommasin vihdoin lukulasit :)
Syyskuussa tukan sävy muuttui hopeisemmaksi. Kotona nautiskelin kuumasta kaakaosta pimenevinä iltoina ja kuvailin uusia kuvakulmia haasteessa. Ihastuin palavasti uuteen pääkallolaukkuuni ja jälleen hetken mielijohteesta innostuin aloittamaan karkkilakon, jonka pituuden määräsi jätetyt kommentit. Sinnittelinkin namuitta huikeat 24 päivää!
Lokakuussa annoin periksi ja myönsin syksyn saapuneen. Löysin pitkään etsimäni unelmieni nahkaiset bikerit, visiteerasin kuvaamassa ystäväni kaunista kotia ja fiilistelin syksyä kynttilänvalossa. Keräsin kosmetiikkavarastoni yhteen paikkaan ja laskin ne (ja järkytyin). Intoilin sataneesta ensilumesta ja ryhdyin jo miettimään joulua.
Marraskuussa makuuhuone sai syksyisemmät tyynyt. Hehkutin loistavia Sensationails geelilakkoja. Vietimme isänpäivää isolla porukalla papan luona herkutellen ja alkoi tuntua jo joululta. Joulumieli kohosi kattoon sisustusbloggaajien Putiikkipäivänä ihastellessa jouluisia lahjaideoita, koristeita ja paketteja.
Joulukuussa järjestettiin korttitalkoot äitin luona, kotona siivosin vaatekaapit ja saavutin mielenrauhan. Innostuin Selätin treeneistä ja teippiaskartelin olohuoneen oveen himmelin. Rakastuin yhä syvemmin valkoiseen kuuseeni, vaikkakin kodin joulua pääsin ihailemaan ihan liian myöhään, vasta juuri ennen aattoa. Joulukuun ja koko elämäni myllersi pieni neiti, jonka ylpeä täti minusta tuli <3
Jäikö joku juttu sinulle erityisesti mieleen minun blogista viime vuonna? Tai haluaisitko nähdä ja kuulla jotain tiettyä tulevana vuonna?
Ihanaa vuoden ekaa päivää! Tästä tulee kiva vuosi! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)