Maksaläiskiä ikääntyvällä couperosaiholla, onko mitään tehtävissä?
Kaupallinen yhteistyö: Olo-apteekki ja Detria Arbutin
Postaus sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkitty tähdellä *
Vieraskynä: Mari Kuusisto
Päivä prinsessana
Mieliala ei ollut kovin korkealla, kun marssin poliisin lupa-asioiden toimistosta kotia kohti tyhjin käsin. Passihakemukset ovat ruuhkautuneet. Klo 9 en ollut enää saanut edes jonotusnumeroa sille päivälle. Passihakemuksen olin jättänyt vain päivää ennen kuin sohlasin jotakin verkkopankkitunnusteni kanssa ja sain ne lukkoon. Kuvallista henkilökorttia ei ole. Ajokortti ei riitä. Passi on umpeutunut niin kauan sitten, että sen uusimiseen tarvittiin tunnistautuminen. Sain tunnistautumisajan yhdeksän viikon päähän.
Pankkiasioita pitäisi päästä hoitamaan aikaisemmin, joten ei ollut auttanut muu kuin pistäytyä poliisiasemalle, jonne olin siis saapunut sille päivälle liian myöhään, klo 9 aamulla. Seuraavana päivänä voisin yrittää uudelleen. Kertailin mielessäni tilanteen opetuksia:
Vain muutama vuosi sitten olisin vain kävellyt kruunun ohi. Ajatellut mielessäni, että olisipa kiva mallata sitä päähän, mutta en olisi kehdannut. Koska mitä muutkin siitä ajattelisivat! Tähän on nyt kuitenkin tultu, että muut ajattelevat ihan mitä haluavat. Tässä minä kuitenkin seison keskellä jalkakäytävää ottamassa itsestäni selfietä prinsessakruunu päässä. On hurjan vapauttavaa, kun ei enää tarvitse itseään hävetä ja yrittää olla jotakin muuta kuin on. Vakavasti otettava? Sitä kai. Vaan kun vakavasti otettavuus on jotakin muuta kuin sitä, että aikuinen kieltää itseltään spontaanin leikillisyyden.
Päivästä pohjamudissa tuli päivä prinsessana. Kruunun sovitteleminen päähän ruuvasi päivän pohjavireen myönteiseksi. Asettelin kruunun betoniporsaan päälle lähelle löytöpaikkaa. Toivottavasti se pikku-prinsessa tai pikku-prinssi, joka kruunun oli hukannut, löytää sen kotimatkallaan. Myönteiseksi kääntynyttä pohjavirettä piti yllä sähkömiehen puhelu, joka alkoi tervehdyksellä: "Aurinkoista päivää!".
Mari
* * *
Mikä on ollut sinun viimeisin prinsessakruunusi? Mikä pieni asia muutti päiväsi suunnan?
Mari Kuusisto auttaa tunnetaitokirjoittamisen avulla vahvistamaan tunnetaitojasi, parantamaan itsetuntemustasi ja kehittämään itsesi johtamista.
Nainen, joka eksyi blogiinsa
Noh, noh, enhän minä tänne eksynyt sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta tulla tupsahdimpa nyt kuitenkin. Aloitin loppuvuodesta luovien alojen pienyrittäjien kasvuvalmennuksessa, ja viimeisimpinä valmennuspäivinä olemme puhuneet paljon somesta ja henkilöbrändistä. Hävetti jonkin verran esitellä itsensä bloggaajana, kun blogin edellinen päivitys on vuodelta 2020. On tässä ollut vähän kiirettä...
Ja korkea on myös blogiin palaamisen kynnys. Lieköhän siellä enää ketään kuulollakaan? Jätäpä merkki itsestäsi jos oot vielä siellä!
Minä yritän, josko tämä tekstinpätkä ja mahdollisimman ruma kuva saisivat minut palaamaan tänne nopeammin, katotaan miten käy!