Littlebigthings

Eilisen Muppet postauksen ansiosta intouduin surffailemaan netissä enemmänkin etsien muitakin lapsuuden juttuja. Eri blogeista ja keskusteluista löytyi läjäpäin tuttuja hahmoja, telkkariohjelmia, leluja, karkkeja ja muuta ihanaa. Voi mitä muistoja! Kasarilapsen mahaa oikein käänsi kun löysin kuvia Lego Fabulandeista. Miten en ollut muistanut näitä ollenkaan?! Missähän omani lienevät, varmaan jossain porukoitten varastossa hiirien syöminä.

Surkeaa :(

Katsaus huutonettiin kertoo näiden olevan suht hyvissä hinnoissa tänä päivänä; kylällinen Fabuja irtoaisi 150€ osta heti-hintaan. Järkyttävää! Yksittäisestä hahmostakin saa maksaa 10-15€, huh huh!

Mun tulevan kesän projektina olkoot iskän varaston kollaus ja kaikkien ihanien kasaritavaroiden etsintä.

Mutta jotta polte kävisi sietämättömäksi piti löytää sitten vielä tämäkin:

Joulun aikaan Tallinnassa lomaillessani huomasin Muppets elokuvan ilmestyneen. Leffa tuli Tallinnassa ensi-iltaan vuoden vaihteessa, mutta enpä ole löytänyt mistään tietoa milloin Kermit porukoineen saataisiin tänne meille Suomeenkin. Alkaa jo epäilyttää ilmestyykö tämä täällä suoraan DVD:lle kun ei Finnkinon tulevassa ohjelmistossa ole mainintaakaan koko leffasta. Höh ja pöh jos näin on!

Tämä kasarilapsi on ihan hulluna kaikkeen Muppettitavaraan ja sainpa viihdytettyä itseäni Disneyn Muppets sivuillakin tovin jos toisenkin. Koneenkin ilme uudistui Kermit taustakuvalla ja Miss Piggy näytönsäästäjällä. Kaikenlaista sivustolta löytyikin; varsinkin kun oikeasti olisi pitänyt kirjoittaa näyttötehtävää...

Kerrohan, jos sinulla on parempaa tietoa leffan Suomen levityksestä!

Disneyn Muppets sivustolle tästä.

Olen etsiskellyt jo jonkin aikaa makuuhuoneeseen harmaata torkkupeittoa jonka voisi napata lämmikkeeksi tässä koneella istuessaan. Nyt sellainen sitten löytyi melko yllättävästä paikasta, kirjakerhosta. Ystävänpäivän aikaan Suuren suomalaisen kirjakerhon nettisivuilla oli valikoima lahjatuotteita, joista tämän bongasin. Vajaa 15 euron hinta ei päätä huimannut ja peitto ajaa tarkoituksensa vallan hyvin.

Tässä "datailupisteessäni" tuppaa usein tulemaan vilu koska vieressä olevan ikkunan korvausilma-aukosta vetää. Nyt vilukissa saa kääriytyä tarvittaessa ihanan pehmoiseen fleeceen. Ja pointsit peitolle vielä aavistuksen Gantia jäljittelevästä (vai parodioivasta) kuosista.

Sitäpaitsi mä rrrrrraakastan tähtiä kaikissa niiden olomuodoissaan :)

Kuinkahan mones kerta tämä oli kun näin käy... Joku asia, tavara tai mikä milloinkin tuntuu ensiajatuksena  oudolta, hirveältä tai kerrassaan kammottavalta. "HYI!" "No en varmaan haksahda tähän villitykseen!" "Hirveet!", olen kuullut itseni sanovan. Sitten kuluu aikaa, joskus viikkoja, joskus se vaatii jopa vuosia, kunnes jonakin päivänä kannan kotiini tuon aiemmin halveksumani tavaran. Päätöstä helpottaa usein vielä se, että tuote sattuu olemaan vielä alessa.

Tässä yhtenä päivänä mukaani lähti Spiritistä nämä hirveänä pitämäni harmaat tekonahkaiset saappaat. Ylipäänsä minusta harmaa tekonahka ja jopa oikea nahkakin näytti vielä hetki sitten järkyttävän kasarilta, mutta nyt yhtäkkiä sitten eteisessäni töröttävät nämä saappaat ja olempa hypistellyt harmaita laukkujakin viime aikoina.

Mietin että olivatko nämä nyt sitten tarpeeksi järkyttävät ollakseen jo siistit vai huumaannuinko vaan halvasta hinnasta. Mutta kyllä näille nyt kassikin täytyy kaveriksi saada!

Mitä mieltä olette, onko ok kääntää kelkkansa?

baletissa aivot kerrankin ymmärtää uuden hyppysarjan ja se tulee jaloistakin musiikkiin eka yrittämällä oikein! Mä en oikeesti tienny et tää on edes mahdollista mun kohdalla!

kuva

Nykypäivänä tuntuu että yritykset panostavat asiakaspalvelunsa laatuun pelottavan vähän. Harvassa yrityksessä on ymmärretty, että kun samaa tavaraa myydään viereisessä liikkeessä ja joka nurkalla, hyvä asiakaspalvelu olisi se juttu jonka avulla voitaisiin erottua kilpailijoista. Asiakkaat kun tuppaavat äänestämään jaloillaan.

Tällä kertaa minä sain (joskin postitse) hyvää palvelua L'Oréalilta.

Ostin taannoin joulukuisena aamuna L'Oréalin Lash Architect-ripsivärin illan pikkujouluja varten. Ensimmäistä kertaa ripsarin avattuani oli hämmästys kuitenkin suuri. Ripsarin harja oli täysin kuiva, ja useista pumppausyrityksistä huolimatta tuubista ei väriä irronnut niin paljoa että siitä olisi ripsiin laitettavaksi ollut. Ripsiväri oli kertakaikkisen tyhjä! Tuossa tilanteessa harmitus oli melkoinen ja luonnollisesti kauppakin jo kiinni. Päätin sitten kirjoittaa suoraan L'Oréalille ja lähetin tyhjän tuubin heille. Kysyin myös ihan mielenkiinnosta, miten tälläinen ylipäänsä on mahdollista.

Vastauksen tuleminen kesti muutaman viikon ja hätähousuna ehdinkin jo ajatella, että noinkohan menetin rahani, olinhan lähettänyt kirjeeni mukana ripsarin ja vielä alkuperäisen ostokuittinikin. Sitten eräänä päivänä saapui kirje, jossa kerrottiin että palautteeni oli huomioitu ja pahoiteltiin tapahtunutta. Tulisin saamaan hyvityksen lähipäivinä. Muutamaa päivää myöhemmin postiin saapui paketti, josta paljastuikin ihan kiva yllätys.

Paketissa oli söpö turkoosi meikkilaukku, jonka sisällä ko. ripsivärejä kaksi kappaletta, sivellin ja kynsiviila, ja vielä muutama näytepakkaus. Sen kummempaa selitystä en tuubin tyhjyydelle saanut, mutta tämä yllätys kyllä korvasi menetyksen.

Ihan perusasioita; suht nopea vastaus asiakkaalle, virheen myöntäminen, pahoittelu ja tuotteen korvaaminen niin että asiakas vielä yllättyy. Miten saataisiin tämä toimimaan näin kaikissa yrityksissä? Niin helppoa, mutta tämä asiakas on niin tyytyväinen että varmasti tulee käyttämään samaa luottoripsariaan jatkossakin!

Well done L'Oréal!

Mistä sinä olet viimeksi saanut hyvää palvelua?

... ja muutamia muitakin pelejä, nimittäin Wii:llä.

kuva

Aiemmin tällä viikolla takana ensimmäinen käynti kiropraktikolla, huh!

Olen kärsinyt iäisyyden erilaisista niska-, hartia- ja selkäongelmista ja hoidattanut itseäni vain fysikaalisessa hoidossa. Ajan saatossa olen saanut ties millaisia jumppa- ja kuntoiluohjeita mutta mistään ei ole tuntunut olevan pidemmän päälle apua. Päätin kokeilla vihdoin kiropraktikkoa josta olin kuullut paljon kehuja ja jota myös oma fysioterapeuttini oli suositellut. Viime aikoina kun oma fyssarinikaan ei ole saanut selästäni lukkoja aukeamaan.

Mulla oli etukäteen ihan järkyttävä pelko ja jännitys tuota käyntiä kohtaan. Vaikka olen tottunut kovaankin murjomiseen fysioterapeutilla ja ollut elämäni aikana ties minkälaisissa inhottavissa ja kivuliaissakin toimenpiteissä, en tiedä miksi tää jännitti niin paljon. Tiesin että hoito ei ole kivuliasta ja hoitajani on ehdoton alan ammattilainen, mutta ehkä jännityksen aiheutti vaan se, etten tarkkaan tiennyt mitä hoidossa oikeastaan tehdään ja miten.

Tällä minun kiropraktikollani oli tosi kiva asenne. Hoitosuunnitelmaa tehdään niin, että varsinaisia hoitokäyntejä tulisi mahdollisimman vähän, mutta tulen saamaan eväät jatkoon jotta voin itse ylläpitää tilaani kunhan tilanne saadaan ensin paremmaksi. En ollut tajunnutkaan miten paljon lukkopaikkoja ja virheasentoja minusta löytyikään ja miten nuo lukot vaikuttavat esimerkiksi hermostoon ja sitä kautta muihinkin asioihin. Joillakin perussairauksillanikin voi olla selkeä yhteys näihin selkärangan ja nivelten lukkotiloihin. Hoito ei kertaakaan sattunut, kovat rutinat ja naksahdukset ainoastaan kuulostivat pahalta. Ja toisin kuin olin luullut, hoito oli paljon muutakin kuin tuota "naksauttelua". Kiropraktikolla oli tosi sellanen kokonaisvaltainen asenne ja tapa hoitaa, tuntui että hoidettiin koko ihmistä eikä vain yhtä oiretta. Tuli myös sellainen olo, että hän oikeasti kuunteli ja ymmärsi minua ja vaivojani.

Jo tämän yhden kerran jälkeen oloni oli huomattavasti helpompi ja kevyempi ja hengittäminenkin huomattavasti helpompaa. Eikä minulle ainakaan tullut mitään oireita hoidon jälkeenkään. Reilun viikon päästä on sitten seuraava kerta jossa katsotaan miten kroppa on ottanut ekan hoitokerran vastaan.

En malta odottaa kuinka hyvältä olo sen jälkeen tuntuukaan!

Ihmeellistä että villasukatkin voi saada ihmisen hymyilemään! Maailma on heti paljon parempi paikka kun nämä vetäisee jalkaansa. Teetätin nämä sukat alkutalvesta työkaverini siskolla. Sovittamaani normaalimalliseen sukkaan lisättiin toivomuksestani pituutta varteen ja levennettiin mallia nilkan kohdasta. Nämä on siis juuri minun jalkaani customoidut sukat. Itsehän en osaa pätkääkään neuloa, kutoa, ommella, en mitään mitä "norminaisen" pitäisi osata. Tähän saakka olen pärjännyt ilmankin käsityötaitoja koska mummoni ovat pitäneet jalkani lämpiminä. Viime vuosina valitettavasti mummoilla ei ole enää puikot kädessä pysyneet ja sukkia olen ostellut vähän milloin mistäkin. Onneksi tuttavapiiristä löytyy aina tarvittaessa joku, jolta sukat saa tilattua. Lanka on joku uutuus ilmeisesti, koska kyseisestä langasta tehtyjä sukkia on tänä talvena näkynyt paljon muillakin. Minä bongasin tämän ihanuuden tanssinopeni jaloista syksyllä.

Maailman söpöimmät ja monikäyttöisimmät sukat!

Rakkahin ystävä siellä kaukana, olet tärkeä minulle!

 Ihanaa ystävänpäivää!

Auringon valon lisääntyminen aiheuttaa väistämättä joka keväisen kodin sisustus- ja remonttivimman. Valon tulviessa jälleen sisään koti näyttää (pölyisen lisäksi) jotenkin kaipaavan jotain uutta. Nopea vilkaisu H&M homen kevätuutuuksiin netissä ei ainakaan helpottanut heräilevän kevätsisustajan shoppailutuskaa.

Jos olisi mahdollisuus uusia ja päivittää sisustus sesongeittain kotonani näyttäisi tänä keväänä tältä:

Tälläinen Peppi Pitkätossu goes karkkikauppa-tyyli saa kyllä hymyn huulille, mutta... tiukahkot kukkaron nyörit kevyesti rajoittaa tätä ostovimmaa. Todennäköisesti ostoslistalle päätyy jotakin näistä, entisiin väreihin sopivista:

Toisaalta ihan vaan näiden ihanuuksien katselu, selailu, sommittelu ja haaveilukin on ihan kivaa, kumpa joskus oppisikin sen taidon, että pelkkä katsominen riittäisi eikä olisi pakko ostaa jotain!

kuvat

Laiskan sunnuntain piristykseksi päätin tehdä leipää. Ensi viikolla olisi tarkoitus aloittaa uusi kokeiluluonteinen ruokavalio, joka ei sisällä ollenkaan vehnää, kananmunaa eikä maitotuotteita. (Lisäksi muitakin vältettäviä aineita on pitkä lista.) Kokeiluun päätyi gluteenittomasta leivästä oma versio eri jauhoja yhdistellen. Totta puhuen kyseenalaistin paiston viime metreille asti tuleeko tästä leipää ensinkään, koska tekele näytti koneessa aivan taikinamöykyltä. Ihan syötävä, pieni leipä siitä tuli kuitenkin. Ja vasta paistettu leipähän on aina hyvää vaikkei nyt ihan täydellisesti olisikaan onnistunut :)

Epäilen että maailman täydellisin vartalovoi on löytynyt. Bongasin Sokokselta muutama viikko sitten minulle ennestään tuntemattoman I love... kosmetiikkasarjan. Sarjasta löytyy vartalovoi, suihkugeeli, kylpyvaahto, huulirasva, käsivoide ja vartalovoide kaikkiaan kuudessa erilaisessa tuoksussa. Tuoksut ovat tämän testiin ottamani mango&papayan lisäksi: blueberry & smoothie, coconut & cream, raspberry & blackberry, strawberries & milkshake ja vanilla & ice cream.

En muista oliko näitä kaikkia saatavilla Sokokselta, mutta kaipasin pakkaspäivään jotain mahdollisimman kesäistä ja raikasta tuoksua, ja tämä kyllä oli juuri sitä! Kaikki kyllä tuoksuivat aivan jumalaisen hyvälle ja vain yhden ostaminen olikin melkoinen saavutus. Purkin hinta 4,90€ ei kuitenkaan aiheuttanut taloudellista katastrofia ja saattaa olla, että tulevaisuudessa mukaan tarttuu muitakin sarjan tuotteita.

Tälläisen pakkasen näännyttämän korppuihon kosteutukseen ei ihan tämänkään teho riitä, mutta kevättä kohti mentäessä varmasti. Aivan ihana kermaisen pehmeä koostumus ja syötävän ihana tuoksu joka tuntuu iholla vielä seuraavanakin päivänä.

Ahh, love it!

No niin, päivän ensimmäinen onnistuminen! Pitkällisen harkinnan ja ponnisteluiden jälkeen tämä blogi syntyi maailmaan tänä lämpimänä helmikuisena päivänä.

Tulevaisuus näyttäköön onnistunko löytämään elämästäni onnellisuuden aiheita ja aiheita kirjoitettavaksi aina tänne blogiin asti. Päiväkirjan kirjoittaminen on jäänyt unholaan jo monia vuosia sitten ja nuoruusajan kirjoitusharrastuskin jotenkin unohtunut vuosien saatossa, joten kokeillaan jospa tästä blogista olisi nyt ratkaisuksi tähänkin.

So, welcome to my life!

kuva: http://weheartit.com/