Vaihekuvia parvekkeelta
15 heinäkuuta 2013
Jo viime kesänä sain vision siitä, miltä haluan parvekkeeni näyttävän. Koska kotona värit ovat rauhallisia ja hillittyjä, parvekkeella voi olla väriä! Haaveena on sellainen rento Peppi Pitkätossumainen fiilis. Pikkuhiljaa tätä rakentelen ja tuunailen löytöjäni. Tämä kun ei oikein kaupasta ostamalla toteudu, vaan etsien ja tuunaillen sopivia juttuja kunhan niitä eteen tulee.
Eka etappi oli tietenkin parvekkeen kuuraus siitepölystä ja talven moskista tuossa jokunen aika sitten. Voi miten ihana tunne onkaan kun parveke on siisti ja siellä voi tassutella paljain varpain! Pätkäisin ylipitkäksi venähtäneet orvokit maljakkoon yhdeksi päiväksi ilahduttamaan. Viime kesänä rakentelemani kasvin kiipeilyteline pääsi muuten käyttöön tänäkin vuonna.
Sitten löytyi söpönen räsymatto. Pöydältä ehti jo kaunis kellokukka kuolla kupsahtamaan. Saas nähdä saisiko vielä aikaiseksi jonkun kesäkukkasen tuohon hommata. Kirkkaanpunainen mummopelargonia olis niin ihana. Ei taida vaan mun hellässä huomassa kasvien elinikä olla kovin pitkä...
Mummon varastosta pikkuinen lypsyjakkara. Samalla reissulla löytyi toinenkin jakkara, mutta se odottelee vielä tuunausta iskän pajalla. Viime syksyisen kuivahtaneen hopealangan jätin koriinsa kun oli niin siististi kuivunut. Ei niin kesäinen, mutta jotenkin söpö.
Ikean värikäs tyynykin passaa tänne vallan mainiosti. Kyllä kelpaa nyt tuolla istuskella auringossa. Etsinnässä olisi vielä joku kiva värikäs torkkupeitto tuonne, voisi sitten ilmojen kylmettyäkin vielä istua lueskelemassa. Parvekeprojekti on siis hieman edennyt, mutta jatkuu vielä!
Millaisia juttuja teidän parvekkeilla/terasseilla on tänä kesänä?
Missoni baltsut lisätty bloppikselle!
14 heinäkuuta 2013
Karu keittiö
13 heinäkuuta 2013
Onneksi näky keittiössä ei enää ole ihan yhtä karu kuin kuvassa. Vietin toissapäiväisen vapaapäiväni äitin kanssa omassa keittiössäni. Maalausurakointi kesti noin 12 tuntia, josta välillä kävimme vain ABC:llä syömässä. Miten ihmeessä maalaus onkin noin hidasta hommaa!! Onneksi ihana lopputulos palkitsi kovan uurastuksen.
Valkoista ja mustaa telailtiin seiniin, ja vähän efektiäkin.
Innokas maalari on köpsinyt varpaisillaan keittiön pöydilläkin.
Koko päivän kestänyt maalaus ja siihen päälle eilinen työpäivä vetivät kyllä mehut niin pois, etten eilenkään jaksanut edes pyllyä nostaa penkistä. Voitte siis vain kuvitella millainen muuttuva labyrintti olkkarissa on, kun keittiön kamat on sinne roudattuna... Jospa tässä nyt viikonlopun aikaan saisin jotain aikaiseksi ja teillekin esiteltyä sitten huippukivan uuden köökin! Siitä tuli niiiiin hieno! Ja tietty tässä kävi vähän perinteiset, projekti uhkaa nyt pikkuisen laajentua...
Mites teidän projektien ja remppajuttujen kanssa; saatteko tehtyä vain sen suunnitellun, vai kasvaako nälkä syödessä...?
Hello, this is me!
12 heinäkuuta 2013
Päätimpäs sitten ihan extempore tulla heittämään hyvät viikonloput ihan omalla naamallani! Kaikkea se tämä kesä teettää, huhhuh.
Tässäpä siis meikäläinen toivottaa mahtavaa viikonloppua, jos nyt ei ihan kokonaan omalla naamalla, niin ainakin puoliksi :) Nyt painan enempiä miettimättä äkkiä 'julkaise', ennen kuin alkaa kaduttaa, apuaaaaa!
Kivaa ja aurinkoista viikonloppua ihanat!
Uusi idolini Kaisa
11 heinäkuuta 2013
Empä olisi koskaan uskonut sanovani tätä, mutta kiinteistöKaisasta on kuulkaa tullut mun uusi idoli! En ollut aiemmin katsonut yhtäkään jaksoa ohjelmaa, ja olin muodostanut mielikuvani Kaisasta vain juorulehtien otsikoiden perusteella. Pidin ohjelmaa huuhaana ja koko Kaisaa pinnallisena bimbona. Mutta miten väärässä olinkaan! Nyt boksi tallentaa jokaisen Kaisajakson :)
Eihän tälläistä rautaista alansa ammattilaista voi kuin arvostaa! Ihan mieletön bisnesvainu ja mamma painaa niin pitkää päivää että nuorempia hirvittää. Hauska tyyppikin vielä tuntuu olevan ja aina niin aurinkoinen, että hymy tarttuu telkkarin välitykselläkin.
Löytyykö muita jotka tykkää Kaisasta?
Maailman parhaat ysäribileet
09 heinäkuuta 2013
Huhhuijaa, sitä on toivuttu viikonlopun juhlahumusta. Menimme bestikseni kanssa jo perjantaina mökille järkkäilemään juhlia. Perjantai-iltana olimme keskellä järkyttävää ukkosmyräkkää ja mahat kurnien haistelimme kynttilänvalossa uunissa paistumassa olleita ranskiksia joiden paistaminen keskeytyi sähköjen katkettua. Parin tunnin odottelun jälkeen saimme sähköt takaisin, syötyä ja ilmakin alkoi kirkastua. Toivoimme jo pelkästään ruokien säilyvyydenkin takia parempaa ilmaa lauantaille bilepäiväksi...
Ilma ei lauantaina ollut kovinkaan aurinkoinen, mutta toisaalta ei satanutkaan. Puolenpäivän aikaan mökki täyttyi mitä rakkaimmista yläasteen tyttösistä. Olemme päässeet peruskoulusta vuonna 1995, joten juhlat kantoivat nimeä Vuonna '95.
Aluksi nautittiin vaaleanpunaista sihijuomaa ja vuodatettiin siinä muutama kyynelkin viime syksynä edesmenneen ystävämme muistoksi. Paikalla nähtiin paljon Adidasta, Levistä, vyölaukkuja, jenkkihuiveja, ja hiuksissa töyhtöjä ja juppikumpuja sekä tietenkin hiusdonitseja.
Päivän mittaan visailtiin ysäriaiheisessa tietovisassa ja etsittiin ysärimusa-aiheisia rastitehtäviä mökin pihapiiristä. Ysäritietäjä tietenkin palkittiin diplomein ja ysäriaiheisin lahjoin.
Syötiin tietysti hyvin...
Illalla käväisemään tullut ystävä pudotti melkoisen pommin kerrottuaan sairastavansa syöpää. Tuntuu aika uskomattomalta, että olemme 34-vuotiaita ja kymmenen hengen jengistämme kolmella on todettu syöpä ja viimeksi viime syksynä menetimme yhden ystävistämme juuri syövälle. Elämän raadollisuuden ruma pää nousi taas, mutta neidillä itsellään oli kova tsemppi ja vakaa aikomus parantua. Erittäin hyvä muistutus taas siitä, että elämä on tässä ja nyt, ei sit kun... tai mut kun... H:kin sanoi, että tehkää naiset sitä mitä haluatte ja toteuttakaa unelmia nyt, ei sitten joskus. Itkuakin siis piisasi, mutta naurua kyllä varmasti senkin edestä. Komea ilta-aurinko tuli esiin ja laitoimme lipun salkoon sen kunniaksi.
Hauskaa riitti pitkälle yöhön ja vielä sängyissämmekin nauraa rätkätimme kuin pikkutytöt konsanaan. Joukon äiti-ihmiset naureskelivatkin, kuinka he itse komentavat omia tyttöjään hiljenemään, kun kikatusta yövieraiden kanssa riittää tuntien ajan. Mutta niimpä sitä tuntui riittävän meillä hieman ikääntyneemmilläkin tytöillä :)
Aamulla söimme yhdessä aamupalaa auringonpaisteessa ja seuraksemme lehahteli kaunis iso perhonen. Se viihtyi pöydässä pitkään ja tuntui tosi kesyltä istuen pitkiä aikoja olkapäällä tai käden päällä. Lieköhän se ollut ystävämme S joka tuli meitä moikkaamaan.
Takana siis ihan huippuihana viikonloppu ja vähän tunteitakin laidasta toiseen. Olen vaan hemmetin onnellinen, että mulla on nämä mielettömät, rakkaat tyypit elämässäni ja juttu jatkuu aina siitä mihin jäätiin, vaikka välillä olisi pitkiäkin aikoja ettei tavattaisi.
Kiitos <3
Loppunut kosmetiikka, kesäkuu
08 heinäkuuta 2013
Mennään jo pitkästi heinäkuuta, mutta julkaisen vielä kesäkuussa loppuneen ainokaisen kosmetiikkatuotteen. Kesäkuun puolella loppui siis ainoastaan yksi tuote, SIM sensitiven lasten shampoo. Tämä on ollut joku alekorilöytö, plussat karkkituoksusta, muuten ei sen ihmeempää sanottavaa tästä. Todella hitaalta kyllä tuntuu tämä purkkien väheneminen tätä tahtia!
Meikä palailee täällä arkeen huikeiden ysäribileiden ja tunteidenvuoristorataviikonlopun jäljiltä. Tänään on onneksi vielä vapaata, joten suuntaan nyt pikimmiten nokkani kohti tuota taivaalla paistelevaa mollukaa kohti! Biletunnelmia luvassa piakkoin.
Ihanaista viikkoa muruset!
Viileetä viikonloppua!
06 heinäkuuta 2013
Gigolo on kyllä nimensä veroinen hurmuri, oikee cool jäbä ;)
Uuuuh, viileetä viikonloppua! Meikäläinen siirtyy vastaanottamaan vieraita ysäripopin tahdittamana ja vaikenee hetkeksi. Tunnelmia bileistä luvassa Instagramiin! :) Pitäkäähän tekin kivaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)