Tuli sitten pidettyä pientä blogilomaa ihan huomaamatta. Ajatuksenani oli tulla vain nopeasti huikkaamaan, että kyllä täällä elossa vielä ollaan, mutta otsikon kirjoitettuani tuli vähän sellainen olo, että valehtelen :) Aika zombiolo kyllä tällä hetkellä on, kaiken tämän stressin, töitten, opiskelujen, tulevaisuuden miettimisen ja sairastamisen keskellä, että en ole ihan varma olenko niin kovinkaan alive...

Avoimen yliopiston opinto-oikeuteni päättyy ensi viikolla, ja siihen mennessä pitäisi raapia kokoon vielä vähintään 12 sivua tekstiä. Yhden kurssitehtävän yökkäsin jo tänään ulos pitkän pakertamisen jälkeen ja toivon vain, että edes läpi menisi nämä kaksi viimeistä kurssia. Yhden kurssin suorittamisen jouduin skippaamaan kokonaan, koska en vaan tajua mitään koko kurssin sisällöstä. Hiukan ei niin voittaja -olo sen suhteen, mutta ei ole aikaa murehtia sitä nyt. 

Nyt päätä tyynyyn ajatuksin, että ensi viikolla tähän aikaan tämä viimeinen rutistus on ohi ja sitten saan huilia. Seuraavana viikonloppuna pakkaankin bestikseni kanssa mökkikamppeet kasaan ja päästään muutamaksi päiväksi parantamaan maailmaa möksälle kaksistaan. Odotan jo ehkä hivenen malttamattomana että pääsen sihauttamaan siiderin ja laulaa lurautan mökkiterassilta Sian Alivea tummuvaan kesäiltaan järvelle :)

Palajan taas eetteriin jahka tämä elo tästä vähän rauhoittuu :) 
Ihanaa ja aurinkoista loppuviikkoa!