21 elokuuta 2017

Tukan nousu ja tuho

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 22.47
Hei muistattekos vielä mun keväisen keltatukkakatastrofin? Tunnetaan myös nimellä #greyhair-episodi :) No, huhtikuussahan ihana kampaajani teki hartiavoimin töitä että kotivärjäyskokeilusta aiheutunut pitkään jatkunut pääsiäinen saatiin pois mun päästä ja tukka oli silloin parempi kuin koskaan. Väri oli täydellinen ja kuntokin oli sellainen, ettei edes latvoja tarvinnut muuta kuin vähän tasata. Kevään nautiskelin kivasta tukasta ja pituudesta joka oli vihdoin se mihin olin kasvattanut ja tähdännyt.

Kesäkuussa alkoi sitten tapahtua. Päänahka alkoi kutista aivan silmittömästi. Vetelin ekstra-annosta antihistamiinia kutinaan mutta huomasin että samaan aikaan vanha tuttuni, runsas hiustenlähtö alkoi taas entistä rajumpana. Sänky, sohva, lattiat kaikki aivan hiusten peitossa ja suihkun jälkeen itku meinasi tulla kun katsoi lattiakaivoon. Hiusten harjaamisesta puhumattakaan. Tukkaa lähti aivan raivona eivätkä mitkään entiset konstit tehonneet. Vaihdoin päänahkaa hoitaviin tuotteisiin kuivattavista silvertuotteista, käytin ahkerasti seerumia ja öljyä. Tukka lähti ja se alkoi myös katkeilla latvasta ilman mitään fyysistä rasitusta. Vähensin kaikki muotoilutuotteet minimiin. Epätoivo iski.

Tänään tilanne on tämä. Vasemmanpuoleinen kuva toukokuulta ja oikeanpuoleinen tältä päivältä. Hiuksista on lähtenyt varmasti ainakin sellainen 1/3 ja ne mitä on jäljellä ovat katkenneet olkapäämittaan. Ensi viikolla tapaan luottokampaajani ja katsotaan mitä on pelastettavissa :( Syyskuun alussa tapaan myös lääkärin ja katsotaan onko mitään tehtävissä siltä osin. Stressi varmasti vaikuttaa, mutta onko nyt kilppariarvojen, B12-puutoksen, raudan- ja magnesiumpuutoksen tai suolistoasioiden suhteen tapahtunut jotain sellaista mikä tämän totaalisen sulkasadon aiheuttaa yhtäkkiä. Hiustenlähdöstä olen toki kärsinyt jo pidempään mutta en ikinä tässä määrin että oikeasti pelkään olevani pian kalju. Stressin vähentäminen onkin helppoa tässä tilanteessa, kun jo pään laittaminen tyynyyn ahdistaa kun tietää miten paljon tukkaa taas yön aikana lähtee ja katkeaa.

Tilanne konkretisoitui itsellenikin vasta tänään kun törmäsin tähän 1,5vuotta vanhaan kuvaan. Hei mullahan on tuolloin vielä ollut hiukset!

Tiedättekö sen tunteen kun peiliin katsoessa itkettää?
Mä tiedän.

Kohtalotovereita?


25 kommenttia:

Jonna H. kirjoitti...

En ole kohtalotoveri, mutta ihan hirveästi tsemppiä, melkein toivon, että stressin lisäksi selviäisi joku muukin luettelemasi syy tohon, koska jos pelkkä stressi on syypää, niin sitten on kinkkinen tilanne. On kyllä tosi vaikea olla stressaamatta hiuksista, jos tilanne on tuo ja se olis sitten ainoa "parannuskeino". Onko seassa kuitenkin myös lyhyitä kasvamaan alkaneita hiuksia, ettei ole pelkästään tuota lähtöä? :(

Halauksia! <3

Tiia / Littlebigthings kirjoitti...

Hmm, vaikea kyllä varmuudella ite sanoa. Kampaaja saa ensi viikolla tutkia tarkemmin. Mulla oli pitkään sellanen kunnon kerros kasvavaa tukkaa mut se alkaa olla tollasta reilu 10 senttistä jo, sitä lyhyempää ei sit oikein kai oo. Mistä se kertois?

Ja kiitos, halit sinnekin <3

Anonyymi kirjoitti...

VOi ei! :S Toivottavasti joku syy löytyy ja asia saadaan korjattua!

Taru
stuffabout.fitfashion.fi

Annukka kirjoitti...

I so feel you :(. Mulle on käynyt ihan samalla tavalla ja tein sellasen ratkaisun, että lopetin ihan kaikkien synteettisten hiustuotteiden käytön, koska en enää kestänyt sitä jatkuvaa kutinaa ja pään raapimista. Enkä sitä (raidoitettujen) hiusten katkeilua. Ne kun meni ihan napsahtamalla poikki ja jäljelle jäi vaan sellaset terävät pätkät.

Nyt olen muutaman kuukauden käynyt ekokampaamossa, jossa mulle on tehty päänahan puhdistushoitoja ja olen ottanut käyttöön sellasen luonnonmukaisen seerumin, jota olen uskollisesti joka ilta hieronut päänahkaan. Ja aina käyntien yhteydessä on 200-kertaisesti suurentavalla kameralla tutkittu päänahan ja hiusten kunto, joka alkuun oli melkoisen lohdutonta (ja ällöä) katsottavaa, mutta nyt tilanne on rauhoittunut, hiuksia ei enää lähde ja mikä ihmeellisintä, ne on myös alkaneet kiiltää.
Ja se kutina loppui kertalaakista sen ensimmäisen puhdistushoidon yhteydessä. Ihan valehtelematta.

Mun tapauksessa kyse oli siitä, että hiustupet oli menneet niin tukkoon kaikesta synteettisestä, että hiusjuurilla ei ollut mitään mahdollisuuksia saada ravintoa. Eli ihan hukkaan meni kaikki nekin lisäravinteet, joita normiravinnon lisäksi söin juurikin hiuksia varten.

Voi kunpa syy sun kohdalla selviäisi, koska voi olla niin monesta asiasta johtuvaa. Ja tiedän niin itsestäni, että sitä kun on jo valmiiksi stressaantunut, niin kyllähän tollanen tilanne stressaa entisestään.

Etätsempit tuskin auttaa asiaa, mutta lähetän kuitenkin, kun en muutakaan osaa <3

Heidi Auvinen kirjoitti...

En ole kohtalotoveri, joten voin vain kuvitella kuinka hirveä tuo tilanne on! Tsemppiä ja toivotaan, että tilanteeseen löytyy joku selvyys :)

Maiju kirjoitti...

Toivottavasti syy selviää pian ja saat entisen tukan takaisin. Varmasti pelottava tunne kun ei tiedä mistä johtuu. Tsemppiä paljon!! 💖

Minnea Muru kirjoitti...

Paljon tsemppiä ja toivon, että tilanne kääntyy parempaan! Voin vain kuvitella, miltä sinusta tuntuu!

hannamaria kirjoitti...

Voi ei! Muistelen kun kerroit kesällä että hiuksia lähtee normaalia enemmän, mutta tämä on jo aika huomattava määrä. Tsemppiä ihan hirveästi, toivotaan että syy selviää nopeasti ja asia saadaan korjaantumaan :)

hanna
www.hannamariav.com

Anonyymi kirjoitti...

Kilpirauhanen on se syy jos tukkaa lähtee. Ei mitkään ulkoiset tuotteet.

Katja/Optimismiajaenergiaa kirjoitti...

Mulle on käynyt näin. Pidemällä tukassa on vain niin paljon väriä ettei enää kestänyt, vaan oli haurastunut liikaa. Leikkasin silloin n.20cm pois ja kasvatin uuden ilman värikokeiluja.

ChandelierHome kirjoitti...

Toivottavasti pian tilanne rauhoittuu. Itsellä ollut toai ohut tukka joskus. Aloin syönään lemmikkien Biotiini Fortea 2tbl päivittäin ja nykyään ihan paksu tukka ❤

Reet Nukk kirjoitti...

:( tiedän sen tunne. Mulla on SLE-tauti ja viimeisen 3kk aikana on puolet hiukset tullut pois :(

Tiina A kirjoitti...

Voi ei! Toivottavasti tohon löytyy syy ja saat korjattua tilanteen. Multa lähtee kanssa hiuksia paljon, on aina lähtenyt. Hiukset on välillä useamman kuukauden hyvässä kunnossa, mutta sitten ilman mitään tietämääni syytä alkavat katkeilla ja muuttuvat elottomiksi. mulla on nyt tää kuvakausi meneillään. Ei tunnu öljyt sun muut hoidot auttavan.

Tiia / Littlebigthings kirjoitti...

Taru: Toivon kans, tää miettiminen ja stressaaminen ei yhtään helpota tilannetta :/

Tiia / Littlebigthings kirjoitti...

Annukka: Kiitos, etätsempit vastaanotettu <3 Ihanaa et sulla tilanne on helpottanut :)

Tiia / Littlebigthings kirjoitti...

Heidi Auvinen: Hiustenlähtö on kyllä jotain karseaa ja stressaavaa, tätä ei toivo kenellekään :/

Tiia / Littlebigthings kirjoitti...

Maiju: Kiitos! Tää on tosiaan pelottavaa ja se pelkääminen ei kyllä yhtään paranna tilannetta :/

Tiia / Littlebigthings kirjoitti...

Minnea Muru: Kiitos, ei auta kuin toivoa että tilanne helpottaa :)

Tiia / Littlebigthings kirjoitti...

hannamaria: Todellakin, itellekin konkretisoitui vasta kun nuo kuvat laittoi vierekkäin. Jäätävää. Mut kiitos, ei auta kuin toivoa jotain ihmettä :)

Tiia / Littlebigthings kirjoitti...

Anonyymi: Se kun oliskin näin helppoa. Mulla on lääkitys vajaatoimintaaan ja arvoja tsekataan 3kk välein. Kesäkuussa kilpparit olleet ihan ok.

Tiia / Littlebigthings kirjoitti...

Katja: Luulen et aikalailla sama edessä. Reilulla kädellä kyllä joutuu pituutta ottaan pois ens vkolla kun meen kampaajalle. Väriä ei laitetakaan kuin tyveen raitana enää. Ja lupaan et mua saa kajauttaa päähän jollain painavalla jos vielä joskus harkitsen jotain värikokeilua :P

Tiia / Littlebigthings kirjoitti...

ChandelierHome: Täytyypäs pistää vinkki korvan taakse ;)

Tiia / Littlebigthings kirjoitti...

Reet Nukk: Piti käydä googlettamassa SLE-tauti ja pelottavan moni oireista kyllä sopis muhunkin. Täytyypäs ottaa lääkärin kanssa puheeksi tämäkin. Tsemppiä sinne <3

Tiia / Littlebigthings kirjoitti...

Tiina A: Tätä hiusten sielunelämää on kyllä vaikea ymmärtää. Tsemppiä sinnekin <3

Teresa Sjönberg kirjoitti...

Tsemppiä kovasti! Muistan kun istuit pipo päässä silloin raakasuklaakurssilla. Tuli muuten mieleen, että voisiko nyt olla joku kemikaali vaikkapa juuri pipossa mikä kiusaa edelleen? Toivottavasti saat kauniit hiuksesi pian takaisin.

Lähetä kommentti

Kommentteja! Kiitos nam! :)

 

Littlebigthings Template by Ipietoon Blogger Template | Gadget Review