07 toukokuuta 2014

Pelottaa!

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 6.38
Jonna aloitti blogissaan kertomalla peloistaan ja ovatpa muutamat muutkin aiheeseen tarttuneet. Itseäni aihe alkoi mietityttää, koska tajusin, etten varmaan koskaan ole listannut pelkojani, tai edes miettinyt niitä sen tarkemmin. Olisikohan pitänyt? Mutta toisaalta en oikeastaan tiedä onko tämä aiheeseen pureutuminen järkevääkään, tulenko nyt sitten tämän myötä vain tietoisemmaksi peloistani. No, katsotaan mitä tapahtuu.

Minä pelkään:

Kuva
Karhuja
Damn you, karhut! Jos teitä ei olisi, viettäisin varmasti mökilläkin enemmän aikaa kesäisin. Mökkeily on vaan niiiin kovin raskasta pumpulle, kun pitää säikkyä jokaista rasahdusta puskasta. Ja ei, yöllä ei uskalla mennä vessaan :/ Karhut alkaa aiheuttaa mulle ihan järkyttäviä painajaisia jo heti kevään saapuessa ja mökkikauden lähestyessä. Ja ei, en todellakaan lähde metsään marjastamaan tai edes pururadalle lenkille. (Nään sitäpaitsi niin painajaisia tuon kuvan googlettamisenkin johdosta!)

Käärmeitä
Käärmettä en ole koskaan edes nähnyt luonnossa, silti ne on vaan hiton pelottavia.

Ampiaisia
Ampparipelkoon liittyy varmasti aika paljon samaa kuin käärmepelkoon. Kun on allerginen yleisesti vähän kaikelle, ei voi koskaan tietää mitä tapahtuu jos saa jonkun piston. Amppari on pistänyt mua kerran kaulaan ja päivystysreissu siitä tuli.
Kuva
Sammakoita
Nuo ällöttävät, limaiset, arvaamattomat hyppyheikit! Pahimpia pelkoja olisi että sammakko hyppäisi naamaan tai joku ottaisi sammakon käteensä ja heittäisi sen mun päälle. Hyi hitto, ajatuskin saa hysteeriseksi! (Yhtä paljon ällötti etsiä googlesta jotain kuvituskuvaa tähän!) Taannoin asuessani rivitalossa jäin kotini vangiksi kokonaiseksi päiväksi, kun sammakko oli parkkeerannut ulko-oveni eteen. En voinut poistua ilman että a) sammakko olisi voinut pompata sisälle tai b) se olisi voinut hypätä päälleni.
Eläinpelkojen listaa voisi jatkaa vaikka vielä hiirillä, rotilla ja sen sellaisilla kulkijoilla, jotka esim. voivat ilmestyä rapistelemaan ja juoksentelemaan pitkin mökin lattioita ja tuhoamaan ruokia ja muuta tavaraa, hyi helv...

Esiintymistä
Tämä juontaa täysin yläasteelta. Ala-asteella meillä vielä oli oma näytelmäkerho, jonka näytelmien päärooleissa hyppelehdin onnessani. Yläasteen äikän open kanssa ei tultu oikeen juttuun ja hän nöyryyttikin mua luokan edessä niin paljon, että päätin etten enää koskaan esiintyisi, jos vaan sen voisin jotenkin välttää. Aikuisena olen tätä miettinyt paljon, ja haluaisin päästä eroon esiintymiskammostani, mutta ikinä ei vaan tunnu olevan hyvä aika sille, että asialle tekisi jotain...

Kuolemaa, menetystä
En pelkää omaa kuolemaani, pelkään läheisten kuolemaa. Pelkään sitä, että oma henkinen kantti ei kestä rakkaiden kuolemia. Ei, kuolema ei ole mulle mitenkään luonnollinen asia, se on jotain, jota ei vaan voi edes ajatella. Ehkä voisi sanoa, että kuolemaa enemmän pelkään sitä menettämistä, lopullisuutta.

Kuva
Unihalvauskohtauksia
Ennen pelkäsin näitä yöllisiä kohtauksia enemmän. Nykyisin kun tiedän mistä on kyse, ja ongelmalla on nimi, kohtaukset eivät tunnu enää ihan niiiin pelottavilta. Alkuunhan luulin vähintään olevani tulossa hulluksi. Unihalvauskohtaukset liittyvät mulla selkeästi stressiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin ja lisääntyvät niiden mukana.

Johan siinä tulikin melkoinen pelkolista... Varmasti pelkoja on vielä lisääkin, ainakin tulipalon pelko ja vesillä liikkuminen (Tyyliin soutuvene ei ole mun paikka, olen niin huono uimaan. Enkä mielellään kyllä mene talvella jäällekään.) voisivat olla lisänä tässä. Tässäpä nyt kuitenkin nämä, mitkä heti päällimmäisenä tulivat mieleen.

Mitä sinä pelkäät? Ja onko mielestäsi pelkoja hyvä pohtia, vai onko siitä vain haittaa? Voiko pelon oppia voittamaan?





17 kommenttia:

Sannis - After the storm kirjoitti...

Hyvä postaus! Taidanpa pölliä idean :) mä pelkään kans karhuja. Hämärää!

Syhi / Syhinä-blogi kirjoitti...

Voi kääk, minä pelkään myös sammakoita ihan tolkuttomasti! Siis hyi hemmetti! Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun mieheni on joutunut kantamaan minua (esim. lenkillä) kun lähistöllä on ollut sammakko. Pahin tilanne on silloin kun niitä on useita! Saan kohtauksen siitäkin jos ajelen autolla näen sammakon tiellä loikkimassa, missään en ole tarpeeksi turvassa :D Viime kesänä ajoin pihalla nurtsia ja sammakko hyppäsi karkuun ihan vierestä, olin varmaan viikon sisällä.. Onneksi en ole ainoa <3

Irina - White & Fresh kirjoitti...

Mä pelkään (omaa) kuolemaa, oksentamista ja sitä myötä pahoinvoimista, esiintymistä, paniikkikohtauksia ja olikohan jotain muuta... niin ja amppareita kohtaan on ihan fobia. Pelottavia juttuja noi sunkin, joskaan sammakoita en niin pelkää vaikka ehkä en kuitenkaan käteen ottaisi. :)

Janet kirjoitti...

Samaa sanon kuin Sannis, voisin pölläistä idean itsekin ;)
Mutta täällä pelätään ehdottomasti eniten myös jonkun läheisen kuolemaa. Ampparit ja käärmeet kans pelottaa. Sisko on ainakin todella pahasti allerginen niille, niin voi olla että mäkin olen. En ole testannut..
Mutta karhut on mun mielestä taas niin suloisia :D Voi tietty olla, kun nokakkain joutuisi, niin paskathan siinä housuihin valahtaisi, mutta en mä niitä pelkää. Koko ikäni on mummolassa niiden kanssa kuitenkin ihan sovussa eletty. Ja ne siis pyörii ihan pihapiirin läheisyydessä. Eno oli kerran peltotöissä ihmetellyt, että mistä tuollainen kivirykelmä oli keskelle peltoa tullut, niin siellä olikin karhu pentuineen. Siinä ne vaan hengaili ja eno teki hommia. Sama sudet ja kaikki. Siellä ne maalla kaikki on. En ole osannut pelata ja metsissä silloin pentuna tuli hengattua aikalailla.

Nonnu kirjoitti...

Hei sinäkin sammakkokammoinen! Ihanaa, että maailmasta löytyy muitakin! Toi kuva! Hyrrrrrrr! APUA!

Jonna H. kirjoitti...

Mä en varsinaisesti pelkää sammakoita, mutta ne kyllä inhottaa mua, juurikin se ajatus, että jos astuisi päälle ja kesällä näkee aika paljon auton alle liikautuneita. Se epävarmuustekijä ettei tiedä, mihin ne pomppaa. hui ja onhan toi ulkonäkökin ainakin rupikonnilla, aika luontaantyöntävä. :/ Käärmeet ovat myös itselleni jo se, että aiheuttavat ahdistusta ja todella pelkään ihan hirveästi. Pari valitettavaa kohtaamista niiden kanssa on ollut, enkä todellakaan halua uusintaa!

Henna - Pakkomielteitä. Minullako? kirjoitti...

Hauska postaus! Kivasti oot kertonut.
Mä pelkään lintuja. Kyllä. Ja ne vaistoaa kyllä sen, nimittäin eräällä työkaverilla oli papukaija ( vapaana sisällä) enkä ennättänyt edes sanoa pelkääväni kun se oli jo olkapäälläni ja nyki mua hiuksista. :D Lisäksi mä pelkään myös käärmeitä, ja olen joskus uskaltautunut koskettamaan lemmikkikäärmettä mutta kamalia ne on. Mutta entäpä sudenkorennot, niitäkin minä pelkään - olen saanut useamman kerran hiuksiini sellaisen sotkeutumaan ja ei niin kiva juttu, yritä siinä pysyä rauhallisena :D

S - Beauty of Life kirjoitti...

Sammakot, KÄÄRMEET ja pimpparit on niiiin pelottavia!! Mul on tullu joku ihme käärmekammo ja pelkään että ikkunasta tai partsilta tulee käärme kotiin!! LOL! Mä en tajua miten vois, mut oon aika paranoidi välil tän asian kanssa. Eeeh!

Marru kirjoitti...

Kiva postaus, vaikka pelot on kyllä inhottavia. Me keskusteltiinkin töissä eräs päivä tästä aiheesta kun työkaverit saivat tietää mun hieman oudon pelon :))

Nöpsö kirjoitti...

Vaikka omassa blogissa "Sammakko" seikkailee, niin pelkään minäkin sammakoita! En ole koskaan koskenut sammakkoon! Edes lapsena! En edes sammakonkutuun! Serkku huusi, kerran rannalta, että: "Tuo ui sammakkoo"! Niin kuulin, että: "Tuolla ui sammakko". En olekaan uinut koskaan niin lujaa, kun silloin, kun uin rantaan. Enkä mennyt loppukesänä uimaan koko järveen!
Toinen pelon kohde on linnut. Ihan sama onko lintu lokki vai varpunen. Ihan kauhea pelko!

Ruut kirjoitti...

Pitäis myös itse miettiä näitä.. mutta tuossa sun listassa on jo monta asiaa, jonka pelkojen kanssa et oo varmasti yksin! Välillä sitä oikein naurattaa, että kaupunkilaisena pelkää niitä karhuja niin ja mieluummin liikkuu täällä yöllä kun mökillä, vaikka todennäköisyys, että sattuu jotain kaupungissa yöllä olis kai paljon suurempi..

Joanna kirjoitti...

Meillä näyttää olevan samanlaisia pelkoja. Sinänsä aika hassua, että pääsin kuolemanpelosta isäni kuoleman myötä. Tosin sen tilalle aloin pelätä vanhenemista, kun näin miten vanhuksia kohdellaan hoitolaitoksissa...

Syvältä.Sanna. kirjoitti...

Rotat ja hiiret...

Helli kirjoitti...

Kiva blogi!

Tallukka kirjoitti...

Ihan vahingossa löysin sun blogin, kun eilen etsin jotain netistä. Tai siis yllätyin siitä, että tämä blogi on sun. Tai miten sen nyt muotoilisi...? :D

Pelot on inhottava juttu. Itse pelkään ukkosta. Naurettavaa se on, mutta minkäs teet? Tosin, nyt kun on oma muksu, on ollut pakko olla ns. "ei-täs-mitään" -fiiliksellä ukkosilla, ettei pelko tartu lapseen. Se onkin oikeastaan ainoa asia, mitä pelkään. Asioita, joita kammoksun/inhoan, onkin sitten muutama enemmän. :)

Linkkasin muuten blogisi omaani tallukka.blogspot.fi :)

-Hanne-

littleB kirjoitti...

Sannis: Pöllippäs, näitä on kiva lukee. Karhupelko on kyllä hämärä, ei oo todellakaan kohtaamisia karhujen kans ollu, eikä toivottavasti tuukaan!

Syhi: Hyi hemmetti!!! Ihan painajaismainen paikka semmonen ranta johon ne oikeen porukalla nousee, apuaaaa! :o

Irina: Mäkin kyllä kammoan oksennustautia, mut se vetää aina sairaalakuntoon niin yritän vältellä kaikin tavoin :/

Janet: Apuaaa, mun sydän varmaan pysähtyis jos kohtaisin karhun tai jonkun suden, puristaa rintaa jo ajatuskin! :O

Nonnu: Meitähän vaikuttaa olevan aika montakin! Hyi hitto mua inhotti tuo kuvan etsiminen, oikeen iho kananlihalla täällä selailin, yök!

Jonna H: Hyiiii mä muistan ikuisesti kun kaveri joskus nuorena ajoi pyörällä pimeässä sammakon päälle, se ääni.....

Henna: Joo linnut on aika pahoja kans. Nuo keskustan pulut esimerkiks, todella arvaamattomia!

S: JOO! Ja siis ne jutut että vessanpöntöstäkin niitä voi tulla! Ja isoja viherkasvejakaan en voi ostaa, kun niissähän voi kans olla käärme piilossa... :D

Marru: Peloista ei kyllä kauheesti puhuta. Nyt mua rupes kiinnostaan, mikä se sun pelko oikeen onkaan? :)



littleB kirjoitti...

Nöpsö: Mä juoksin pentunakin karkuun jos joku otti sammakon käteen, hyi helev... Linnut on aika arvaamattomia kans, varsinkin nuo keskustan pulut ja lokit!

Ruut: No joo, niimpä! :) Mut meidän mökin lähellä on oikeestikin nähty karhuja :)

Joanna: Voi ei, tuo on kyllä kans yks ihan hirvee asia :/

Sanna: Joo, yäk! :/

Helli: Kiitos! :)

Tallukka: No helou! Olipas yhteensattuma että löysit tänne! :) Minäpäs tuun vierailulle sun blogiin :)

Lähetä kommentti

Kommentteja! Kiitos nam! :)

 

Littlebigthings Template by Ipietoon Blogger Template | Gadget Review