Kalenterin kymppiluukussa soi Zen Cafen Tuhannen kilometrin päässä. Biisi jota olen kuunnellut varmasti eniten Zen Cafen tuotannosta elämäni aikana. Muistelen että tein tähän biisiin videonkin joskus koulussa videoeditoinnin kurssilla. Harmi etten löytänyt tuota videota tähän hätään teille nähtäväksi :)


Laitanpa tällä kertaa lyriikatkin mukaan, koska on se Putron poika vaan niin lahjakas tyyppi.

Zen Cafe: Tuhannen kilometrin päässä

Puhelimen kohina
Ei yhteistä kotia
Ikäviä päiviä kun tuntuu epäreilulta
Et me ei voida asua yhdessä

-Sä oot tuhannen kilometrin päässä

Aamulla on ikävä
Päivä siinä välissä menee joten kuten
Mutta sitten illan tullen
Se on rumaa et me ei nukuta yhdessä

-Sä oot tuhannen kilometrin päässä

Mä en tahdo lukea
Minua ei nukuta
Mä en syönyt mitään
Ilman sinua ei enää
Se on paha et me ei taannuta yhdessä

-Sä oot tuhannen kilometrin päässä

Kenelle juttelet nyt
Kuka sun kanssasi on
Nukuitko yksin vai et
Menetkö autolla vai kävellen kouluun

Mä en käynyt pesulla enää tänä aamuna
Mä en kato välitä
Et miltä minä näytän
Se on sääli et me ei seota yhdessä

-Sä oot tuhannen kilometrin päässä

Rumaa et me ei nukuta yhdessä
Minun ihoni kaipaa sun kämmentä
Paha et me ei asuta yhdessä

-Sä oot tuhannen kilometrin päässä
Tuhannen kilometrin päässä