24 toukokuuta 2019

Salakavala raudanpuute

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 19.19
Kyselin instagramin puolella kiinnostusta vastikään ilmestyneen raudanpuutetta käsittelevän lehtijuttuni julkaisuun ja kiinnostusta tuntui olevan, joten tässäpä juttu teille luettavaksi. Aihe onkin ollut viime aikoina paljon esillä ja koskettaa varmasti tosi monia. 
Juttuni on julkaistu alunperin Crohn ja Colitis ry:n jäsenlehdessä 1/2019.

Teksti ja kuva: Tiia Penttinen

Raudanpuutteisen oirekuva voi olla moninainen. Tyypillisiä raudanpuutteen oireita voivat olla esimerkiksi väsymys, ihon kuivuminen, hiusten lähteminen ja katkeilu, paleleminen, erilaiset limakalvo- ja lihasoireet sekä rytmihäiriöt. Lihakset voivat tuntua menevän helposti hapoille, liikkuessa voi tulla hengenahdistusta, eivätkä lihakset välttämättä tunnu palautuvan rasituksesta. Heikottaa, huimaa ja päätä särkee. Mieliala voi laskea ja olo tuntua ärtyneeltä. Myös kognitiiviset toiminnot saattavat heiketä ja muisti huonontua.

Oireet voivat liittyä moneen muuhunkin sairauteen, mutta usein raudanpuute jää diagnosoimatta, ja raudanpuutteen oireista kärsiville potilaille määrätään esimerkiksi kilpirauhas- tai masennuslääkkeitä. Syy elämänlaatua heikentäville oireille tulisi aina selvittää ja hoitaa.

 Raudanpuutteen toteaminen

Raudanpuutteen mahdollisuus oireiden aiheuttajana on helppo selvittää muutamalla verikokeella. Perinteisesti on mitattu hemoglobiinia, mutta tämän lisäksi tulisi mitata myös S-Ferrit, joka kertoo elimistön rautavarastossa olevan raudan määrän. Alhaiset rautavarastot eivät välttämättä vielä vaikuta hemoglobiiniin, joten raudanpuutteesta voi kärsiä, vaikka hemoglobiini olisikin vielä hyvä. Raudanpuute voi kehittyä anemiaksi huomaamatta, sillä on yksilöllistä missä vaiheessa ferritiinin laskiessa oireita ilmaantuu ja missä vaiheessa hemoglobiini alkaa laskea.

Ferritiinin lisäksi raudanpuutteen selvittelyn alkuvaiheessa tulisi mitata myös tulehdusarvot, eli CRP ja lasko. Ferritiini reagoi herkästi elimistön tulehduksiin, ja tulehduksen aikana ferritiiniarvo voi olla vääristynyt. Matala ferritiini kertoo yleensä luotettavasti raudanpuutteesta.

Huomionarvoista on, että laboratorioiden viitearvot eivät ferritiinin osalta ole normaaliarvoja, vaan laboratoriotuloksia tulee osata tulkita yksilöllisesti. Viitearvot perustuvat tilastollisiin keskiarvoihin, ja koska raudanpuute on yleistä naisilla, muodostuu viitearvojen alarajaksi 5-10 μg/l. Käytännössä elimistön rautavarastot ovat tyhjät ferritiinin ollessa alle 30 μg/l. Asiantuntijalääkäreiden mukaan suositeltava taso ferritiinille olisi vähintään 50 μg/l, mieluiten yli 100 μg/l.

Jos raudanpuute varmistuu oireiden aiheuttajaksi, tulee sen syyt selvittää ja mahdollisuuksien mukaan hoitaa. Raudanpuutteen aiheuttajia voivat naisilla olla synnytykset, imetys sekä runsaat kuukautiset. Muita tavallisia syitä ovat raudan vähäinen saanti ruuasta, raudan imeytymishäiriö ja suoliston verenvuodot. Taustalla voi olla myös vakavia sairauksia, joten raudanpuutteen syyn selvittäminen on tärkeää ennen hoidon aloitusta. Rautatabletteja ei tule myöskään syödä niin sanotusti varmuuden vuoksi.

 Raudanpuutteen hoito

Todetun raudanpuutteen hoito voi olla useita kuukausia kestävä rautalisän syöminen, sillä ravinnosta saatavalla raudalla ei pystytä korjaamaan todettua vakavaa raudanpuutosta. Raudanpuutteen korjaaminen tulisi aloittaa yleensä rautatableteilla.

Parhaiten rauta imeytyy tyhjään mahaan otettuna, mutta tämä saattaa ärsyttää mahaa enemmän. Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota rautavalmisteeseen, annostukseen ja mahdollisesti ottaa tabletti pienen, mielellään C-vitamiinipitoisen, välipalan kera. Samanaikaisesti nautitut maitotuotteet, kahvi ja tee heikentävät raudan imeytymistä.
Potilaan taustasairaudesta riippuen raudanpuutteen hoito suun kautta otettavilla tableteilla ei aina onnistu. Näissä tapauksissa rautaa voidaan annostella infuusiona suoraan suoneen. Suonensisäisesti annettu rautainfuusio on turvallinen ja tehokas tapa raudanpuutteen hoitoon. Infuusio on yleensä hyvin siedetty, mutta ei täysin riskitön, sillä se voi aiheuttaa jopa vakavan allergisen reaktion.

 Raudanpuute ja IBD

IBD:tä sairastavilla raudanpuute on yksi yleisimmistä ravintoainepuutoksista. Tulehduksellisia sairauksia, kuten IBD:tä sairastaville, ferritiinin tavoitetasoksi suositellaan 100 μg/l, varsinkin sairauden ollessa aktiivinen. IBD-potilaan raudanpuutteen hoito tableteilla ei usein onnistu vatsavaivojen vuoksi, eikä se ole suositeltavaakaan, koska suun kautta otettu rauta voi pahentaa suolisto-oireita ja jopa laukaista akuutin vaiheen. Tämä on kuitenkin yksilöllistä.

Hoidon tavoitteena on saada rautatasot pysymään hyvinä, joten kontrollit ovat tärkeitä raudanpuutteen hoitamisen jälkeenkin. Hoitosuosituksen mukaan laboratoriokontrollit tulisi tehdä ensimmäisen vuoden aikana kolmen kuukauden välein, ja sen jälkeen kerran tai kahdesti vuodessa. IBD-potilaalta olisi hyvä kontrolloida säännöllisesti myös B12-vitamiini- ja folaattiarvoja. Kontrollien tarve on kuitenkin yksilöllistä riippuen muun muassa potilaan sukupuolesta, ruokavaliosta sekä taudin laadusta, laajuudesta ja käyttäytymisestä.

Lähteet: LT Tom Wideniuksen blogi: http://www.foibos.fi/blogi/ 
ECCO:n hoitosuositus: https://academic.oup.com/ecco-jcc/article/9/3/211/361529

Onko sinulla kokemuksia raudanpuutteesta? Antoiko artikkeli mitään uutta? Tiesitkö, että raudanpuute ja anemia ovat eri asioita?


6 kommenttia:

Mira / Blinger shimmer -blogi kirjoitti...

Ei ole omakohtaisia kokemuksia, ferritiiniä multa ei ole koskaan muistaakseni taidettu mitata..

Anonyymi kirjoitti...

On pahat kokemukset raudanpuutteesta. Siitä seurasi myös kilpirauhasen vajaatoiminta, joka nyt korjaantunut. Samaan syssyyn myös pari muuta terveysongelmaa. Aivosumussa ja koomaväsymyksessä hoitopolun vaikuttava eteenpäinvieminen ja tiedonhankinta oli työlästä hommaa. Kun aloin toipua, ryhdyin hankkimaan tietoa raudanpuutteesta. Kokosin tiedot terveysvastaanotto.fi -sivustolle. Podcasteissa on yli 5 tuntia haastatteluja raudanpuutteesta. Ensimmäisenä haastattelin professori, neurologi Markku Partista, seuraavaksi hematologi Tom Wideniusta. Raudanpuutteesta opettavat myös professori (naistentaudit ja synnytysoppi) Päivi Polo ja lapsettomuuslääkäri Annikan Tulenheimo-Silfvast. Sveitsissä asuva kätilö Päivi Mayer-Tokola kertoo, miten äitien raudanpuutetta hoidetaan sikäläisesti. Käykää kuuntelemassa podcastit, levätessä, lenkkeillessä, tiskatessa. Haastateltavat ovat antaneet omaa aikaansa potilaiden käyttöön, ilman korvausta. www.terveysvastaanotto.fi/maria-terttu lindfors

tuulanneli kirjoitti...

Keväällä minulla tutkittiin veriarvoista näitä juttuja. Minulla on ollut väsymysoireita mutta minulla se ei ollut raudanpuutosta. Ferritiini arvokin oli kohdallaan. Sen sijaan D-vitamiinin puutosta oli, joten olen syönyt D-vitamiinia nyt koko kevään. Syksyllä aion käydä uusissa tutkimuksissa ja katsotaan sitten, mitä arvot näyttävät.

Tuula's life kirjoitti...

Mielenkiintoinen postaus. Minulta on juuri tutkittu näitä juttuja palvelukonsepti PUHTI.n kautta. Kaikki arvot kohdillaan, ferritiiniä myöten. D-vitamiini oli juuri ja juuri viitearvoissa, joten sen saantiin pitää kiinnittää jatkossa huoiota. On hyvä, että näistä asioista keskustellaan.
Mukavaa viikkoa!

Ilona Ritola kirjoitti...

Hyvää lisätietoa myös raudanpuute.fi sivustolta!

HENNA kirjoitti...

Ei oo omakohtaista kokemusta, nämäkin arvot katsotaan säännöllisesti joka vuosi diabeetikon vuosikokeissa :-)

Lähetä kommentti

Kommentteja! Kiitos nam! :)

 

Littlebigthings Template by Ipietoon Blogger Template | Gadget Review