31 tammikuuta 2016

Loppunut kosmetiikka, joulukuu

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 17.48 0 kommenttia
Kylläpä tämän postauksen julkaisu venyikin. Paitsi koulukiireiden, myös hajoneen tietokoneen näytön ansiosta joulukuun loppuneet pääsevät eetteriin vasta nyt, kun pian on jo tammikuun loppuneiden aika. Pitänee kiriä vähän aikataulua :) Joulukuussa loppui viisi tuotetta:

Adidas Climacool dödö, jonka tuoksusta tulee edelleen mieleeni sininen Jenkki. Tämä on nyt vakiintunut käyttööni ihanemman tuoksuista etsiessä, on kuitenkin pitävyydeltään hyvä deodorantti. Tätä kirjoittaessani pohdin vain, että loppuuko mulla todellakin dödö kerran kuukaudessa? Eikö se ole aika paljon? Ostaisinko uudestaan: Kyllä ja olen ostanutkin.

Loreal Sublime Body Nutrisoft on kosteuttava vartalovoide erittäin kuivalle iholle ja se lupaa sileän ja pehmeän tuntuisen ihon. Tämä voide kyllä lunastaa lupauksensa! Ostin tämän jo viime talvena ja talven kuivattamalle iholle tämä onkin ollut lempparein tuote useana talvena. Levittyy helposti eikä ole sellaista jankkia kuin kuivan ihon voiteilta usein odottaa. Tuoksu on mieto, aika "perus voidemainen" tai perusvoidemainen :) Ostaisinko uudestaan: Kyllä varmasti.

L300 Bright & Firm Eye cream* silmänympärysvoiteen olen saanut blogin kautta testattavaksi kera sarjan päivävoiteen ja yövoiteen. Tämä oli hyvä silmänympärysvoide, joskin talveksi kuivat ja ikääntyvät silmäpussini tarvitsivat tuhdimpaa tavaraa :) Kirjoittelen näistä L300-tuotteista tarkemmin vielä omassa postauksessaan. Ostaisinko uudestaan: Kyllä, kesäksi.

Pepsodent Xylitol hammastahna onkin ihan peruskamaa, hammastahnojakin vaihtelen päivittäin, Yotuelin tahnoja on lisäksi käytössä. Ostaisinko uudestaan: Kyllä.

Soap & Gloryn Trick and Treatment Under Eye Dark Circle Concealer on rakkautta. Ihan vaan koska: Soap & Glory. Nämä on niitä tuotteita, joiden edessä Dubain Bootsilla vinguin hyllyn edessä ja hypin tasajalkaa. Tein silloin ihan törkeän hyviä ale-löytyöjä. Rakastan tätä brändiä ja nuo tuotepakkaukset on vertaansa vailla! (Jos merkki ei ole tuttu, tsekkaa Dubai-postauksesta nuo pakkaukset!) Itse tuote ei ole ehkä sen kummempi kuin mikä tahansa silmänalusten peitetuote, ihan ok, mutta: Ostaisinko uudestaan: No ehdottomasti, ihan vaikka tuon pakkauksenkin vuoksi :)

Löytyykö muita Soap & Gloryyn hurahtaneita? :)



*Tuote saatu kokeiluun blogin kautta


26 tammikuuta 2016

Käyttääkkö syöpävaarallista kosmetiikkaa vai ei?

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 15.31 9 kommenttia
En usein jaksa kiinnostua somessa leviävistä hysterioista, en hyvistä enkä pahoista. Enemminkin kaikenlainen kohkaus ja vöyhötys ärsyttää mua. Hyvin usein asioista ja ilmiöistä tuodaan esiin vain yksi puoli, enkä jaksa nähdä vaivaa selvittääkseni taustoja. Päässäni on jo liiankin paljon pyöriteltävää ilman mitään ylimääräistä. Varsinkaan jos ei ole kysymys jostain todellisesta sydämen asiasta, annan olla. Tiedättehän, toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. 

Tällä kertaa kuitenkin kolahti vähän enemmän. Tultiin lähelle niitä minulle tärkeitä asioita. Kosmetiikka, rakkauteni.

Huomasin viime viikolla Facebookissa linkin Kemikaalicocktail-blogin postaukseen, joka käsitteli Suomessakin myytävää kosmetiikkaa, joka sisältää kiellettyä polyaminopropyl biguanide (PHMB) -nimistä ainetta. Kemikaalicocktail-blogin listasta löytyi 36 Suomessakin myytävää tuotetta, jotka sisältävät tätä kemikaalia, jonka epäillään aiheuttavan syöpää, häiritsevän lisääntymisterveyttä ja olevan ympäristöllekin haitallinen. Suurimman osan tuotteista valmistaja on Loreal (mm. Vichy, La Roche -Posay, Loreal ja Garnier -tuotemerkit) joka on kieltäytynyt vetämästä pois myynnistä vaarallista ainetta sisältäviä tuotteitaan. Viime viikon jälkeen vyyhti aineen ympärillä on paisunut entisestään ja ainetta sisältäviä tuotteita on löydetty yhä enemmän. 

Kuittasin aiheen ensin olan kohautuksella viherpiipertäjien vouhotukseksi ja ajattelin että kyseessä on ihan mahdoton taistelu tuulimyllyjä vastaan. Löysin kuitenkin listalta tuotteita joita löytyy omastakin käytöstä. Tämä pysäytti. Yhtäkkiä ei huvittanutkaan sipaista kasvopesun jälkeen naamaan syöpävaarallista misellivettä. Mietin haluanko todellakin käyttää näitä kiellettyjä tuotteita. Entä haluanko kuluttajana tukea jättiyritystä joka haluaa käyttää tuotteissaan vaarallista kemikaalia?

Taidanpa tutkia tuotteeni tarkalla seulalla ja roskiin päätyvät nämä listan tuotteet. Onhan näitä vaihtoehtoja!
Mitä mieltä olet aiheesta? Oletko tsekannut läpi kosmetiikkasi? Vai kiinnostaako tuotteiden sisällöt?


25 tammikuuta 2016

Bad karma

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 18.33 0 kommenttia

Ei kahta ilman kolmatta ja mitä näitä nyt on... Jos ensin simahti koneesta dvd-asema ja sitten modeemi olisi kai pitänyt jo nähdä tuleva näytön kyykähdys. Hohhoijaaaaa sanon vaan ja samaa toteaa myös rahapussi. Tässä nyt tahkoan ja taistelen että saisin postausta tehtyä puhelimella. Ja välillä yritän kirjoittaa koulutehtävää ipadilla. Pahoittelen jo etukäteen sitä miltä tämä postaus tulee näyttämään. 
Tähän monta vahvaa kirosanaa.

21 tammikuuta 2016

Elämänkumppanina krooninen migreeni

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 6.36 23 kommenttia

Tämä aihe ei nyt varsinaisesti kuulu blogin ideaan, elämän pieniin kivoihin juttuihin, pikemminkin päin vastoin, mutta kirjoittelempa nyt kuitenkin aiheesta. Elämäähän tämä on, ja elämästä tämä blogikin kertoo. Josko joku tästä saisi uutta tietoa tai vinkkiä tai ihan vaan lohtua ettei ole yksin oireidensa kanssa. Tämä sairaus on todella monimuotoinen ja invalidisoiva ja itsellenikin on vasta avautumassa se, mitä kaikkea migreeniin onkaan kytköksissä.

Tämä on pitkä tarina, onhan minulla ja migreenillä pitkä yhteinen historia. Muistan ekan varsinaisen migreenikohtauksen yläasteen kasiluokalla '94 kun koulun liikuntapäivän päätteeksi aloin nähdä sahalaitaa ja urheilukisan kannustushuudot meinasivat halkaista jyskivän pääni. Jouduin taluttamaan pyörän kotiin kun en uskaltanut ajaa tai pystynyt edes pitämään silmiäni auki. Kotona iskä tunnisti oloni migreeniksi, kärsiihän hän itsekin samasta vaivasta. Särkylääkettä, oksentamista ja pimeään nukkumaan. Sillä hyvä. Tuon jälkeen en muista kohtauksia (ainakaan kovin kovia) tulleen vuosiin.

2000-luvun alkupuolella aloin saada toinen toistaan oudompia oireita. Pahin niistä oli huimaus, jumaleisson että mua heitteli! Olin kuin kännissä koko ajan, ja esimerkiksi rappusissa jouduin tukemaan itseäni kaksin käsin kaiteesta että pysyin pystyssä. Kun laitoin silmät kiinni makuulla olin oksentaa kun karuselli pyöri niin hurjaa vauhtia. Välillä naamasta lähti tunto, välillä kuulo korvasta ja näkö temppuili. Kaikki aistit olivat yliherkkiä, yökin jatkuvasti kun haistoin pahat hajut niin voimakkaasti, korviin otti pienimmätkin äänet ja silmissä näkyi valoja. Päätäkin särki usein. Ravasin lääkäriltä toiselle ja mitään ei löydetty mistään. Kyseltiin voinnista ja elämäntilanteesta ja tyrkytettiin rauhoittavia tai masennuslääkkeitä, just joo. Lääkärit nostelivat käsiään ja totesivat kautta rantain päässäni olevan vikaa (no niinhän siinä olikin, vähän erilaista vaan...). Olin paitsi helvetin väsynyt todistelemaan oireitani oikeiksi myös pettynyt ja raivoissani kun en saanut mitään helpotusta tai apua mistään. Arjesta selviytyminen vei kaikki voimat ja taistelu oli kestänyt vuosia.

Vihdoin ymmärsin kääntyä neurologin puoleen. Neurologi Matti Ilmavirta oli ensimmäinen lääkäri joka ei vähätellyt tai epäillyt huonoa vointiani. Jo heti alkuun hän totesi oireideni kuulostavan migreeniltä. Mitä ihmettä, eihän mulla edes särkenyt aina päätä ja huimaus oli päällä koko ajan! Varmuuden vuoksi ja muiden sairauksien poissulkemiseksi minut lähetettiin niin labraan, pään tietokonekuvaan kuin pään ekg:hen. Kaikki oli ok muuten, ainoastaan migreenin aurat olivat jämähtäneet päälle. Migreeni oli kroonistunut, vaikka päänsärky olikin tuolloin lievempää. Diagnoosi, vihdoin! En totisesti olisi osannut epäillä oireideni syyksi migreeniä. Tuolloin kuulin ylipäänsä siitä, että migreeni voi olla paljon muutakin kuin päänsärkyä. Esimerkiksi lapsuudessa olin usein kärsinyt oudoista mahakivuista ja epämääräisestä huonosta olosta. Myöhemmin olen ymmärtänyt näidenkin olleen migreenikohtauksia, tuolloin olen vain oireillut mahallani.


Neurologin toimesta aloitettiin särkylääkevieroitus, olinhan napsinut panadolia huomaamattani lähes päivittäin. Kun särkylääkeriippuvuus oli kitketty alta pois aloitettiin migreenin estolääkityskokeilut. Migreenin estolääkkeenähän käytetään alunperin ihan muihin sairauksiin kehitettyjä lääkkeitä, joista on huomattu saatavan tehoa migreenin ehkäisyssä. Minä kokeilin epilepsialääkettä, mielialalääkettä ja beetasalpaajaa mutta mistään ei tuntunut olevan apua. Sitten kokeiltiin vielä toista epilepsialääkettä, Topimaxia ja alkoi tapahtua. Joskin ei positiivista voinnin kannalta; etoi ja yökötti ja edelleen maailma pyöri silmissä. En pystynyt syömään mitään ja olo oli niin heikko etten jaksanut olla edes pystyssä ja tietenkin laihduin, paljon. Pahimmillaan painoin 36 kg. Mutta sinnittelin, liiankin kauan ennen seuraavaa lääkärikäyntiä.

Varauduin siihen että tämäkin lääke lopetetaan kun olo oli niin heikko, mutta päin vastoin! Neurologi antoi tarkat ohjeet kuinka annostusta hilattiin pikkuhiljaa yhä ylöspäin. Lääkkeen sivuvaikutukset ovat järkyttävät; tunto- ja muita aistihäiriöitä, pahoinvointia, kognitiivisiä ongelmia kuten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia, puhumisen vaikeuksia, muistihäiriöitä, raajojen pistelyä ja ties mitä kaikkea... Mutta minä jatkoin, sinnittelin ja nostin annosta vaikka olin täysin toimintakyvytön. Kunnes jossakin vaiheessa huomasin olon alkavan helpottaa. Siinä kesti kauan ja lääkkeen annostus oli todella (!) iso. Mutta huimaus hävisi ja samantien päänsäryt sekä kaikki järkyttävät invalidisoivat sivuoireet. Olo oli vihdoin normaali!

Jatkoin estolääkitystä ja sain elää rauhassa migreeniltä useamman vuoden. Jos kohtaus tuli, se meni helposti ohi täsmälääkkeellä. Nyt kohtaukset olivat selkeästi päänsärkyä, usein tosin aurallisia kohtauksia. Neurologi oli ohjeistanut minua kunnollisesta kohtaushoidosta; jokainen huonosti hoidettu tai hoitamatta jäänyt migreenikohtaus kun altistaa sairauden kroonistumiselle. Sitä en halunnut. Huomasin kuitenkin usein pihtailevani kohtauslääkkeiden kanssa. Triptaaneilla kun hintaa on useampi euro per tabletti, sitä säästäväisenä kuvittelee selviävänsä ensin tavan särkylääkkeillä ja ottaa triptaania sitten ihan viime hädässä. VIRHE! Migreenikohtaukset alkoivat pitkittyä ja vaikeutua ja särkyjaksoja katkottiin kortisonikuureilla. Ennen pitkää huomasin olevani jälleen lääkärin vastaanotolla (tällä kertaa tosin yleislääkärillä) joka määräsikin minut taas tutkimuksiin ja sairaalaan neuron polille kroonistuneen migreenin takia. Topimax oli ollut toimiva lääke aiemmin joten sitä määrättiin nytkin, ja sain jälleen järkyttävän pahoinvoinnin ja muut sivuvaikutukset. Lääkkeen annostusta pienennettiin ja migreeni pysyi lähes poissa sen aikaa kun lääkettä söin. 

Pian oltiin taas tilanteessa että migreeni hallitsi elämääni jatkuvasti. Vain migreeniä sairastavat voivat oikeasti tietää miltä migreenisärky tuntuu ja kuinka paljon tämä sairaus hallitsee elämää. Muut voivat kuvitella pahimman mahdollisen kivun päässä, jossa jokainen hengenveto ja silmän räpäyttäminen tuntuu halkaisevan verisuonen päässä. Paine päässä on niin kova, että puhuminen ja liikkuminen on mahdotonta. Ja silloin kun päätä ei särje, sitä pelkää että pian alkaa särkeä. Kaikki suunnitelmat on tehtävä niin, että plan B on olemassa siltä varalta että päänsärky alkaa. Ja tunnetustihan särky iskee aina silloin kun jotain kivaa on tekeillä. Kaikenlainen stressaaminen ja pelkääminen toki vain edesauttaa migreeniä ja lietsoo jatkuvaa kierrettä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kroonikon on vain totuttava ajatukseen että migreeni pilaa aina kaiken. Minä olen onneksi ollut siinä onnellisessa asemassa että minulle on löytynyt toimiva kohtauslääke. En ole muistaakseni koskaan joutunut olemaan esimerkiksi töistä pois migreenin takia, joskin melkoisen ruumiina tai vähintäänkin puolikuntoisena töissä on tullut oltua. Mutta oma kohtauslääkkeeni ei (yleensä) aiheuta huonoa oloa tai muutakaan oireita ja yleensä vie säryn melko nopeasti pois, voin siis napata lääkkeen vaikkapa aamulla kivun iskiessä ja lähteä töihin, ainakin päällisin puolin normaalisti.


Vuonna 2014 tilanne eskaloitui taas niin että tulin käväisseeksi sairaalan päivystyksessäkin kun särky oli niin kovaa ja mikään lääke ei siihen tehonnut. Yleislääkärin kanssa päädyttiin lopulta aloittamaan jälleen Topimax pienellä annoksella. Ja voi kyllä, kesän 2014 söin lähinnä vain mehujätskiä, se oli ainut mitä pystyin suuhuni laittamaan ja mikä pysyi sisällä. Syksyyn mennessä lääkitys täytyi jälleen purkaa, koska olin menossa syyskuussa yo-kirjoituksiin ja luku- ja kirjoitustaito oli saatava siiheksi takaisin. Kesä menikin ihan ok, mutta pikkuhiljaa särky oli jälleen kroonisena päällä. Vuonna 2015 särkypäiviä oli 104. Syötyjen särky- ja migreenilääkkeiden määrää en uskalla edes laskea, mutta voinette kuvitella suuntaa jos ajatellaan että jokainen särkypäivä vaatii 2-6 lääkettä. Säryt alkoivat olla sellaisia, että en uskaltanut enää olla yksin kotona kohtauksen tullessa. Olin varma että verisuoni katkeaa päässä. Valvoin öitä ja mietin vaan seuraavaa lääkettä. Särky oli aina vasemmalla puolella päätä ja entinen aurallinen migreeni oli yhtäkkiä muuttunut aurattomaksi, kuin salama kirkkaalta taivaalta alkavaksi helvetiksi. Entinen oma lääkärini lähetti minut pään tt-kuvaan ja röntgeniin ja tuloksena oli ainoastaan kaularanka joka oli vääntynyt päinvastaiseen suuntaan kuin minne pitäisi. Tämä kuulemma aiheutti migreeniä. Oma lääkärini vaihtoi työpaikkaa ja hoitosuunnitelmani jäi kesken. Uusi lääkäri sitten nosteli käsiään tilanteelleni ja ohjasi minut ulos huoneesta taputtaen olalle ja sanoi: "Toivotaan että kaikki järjestyy."

Voin kertoa että ei, kaikki ei todellakaan järjesty olalle taputtamalla. Kauhea sanoa, mutta onneksi olen ollut nyt työtön, sillä töissä en todellakaan olisi nyt pärjännyt. Lääkkeet eivät tehonneet ja säryttömät päivät olivat yksittäisiä siellä täällä. Toisaalta taas työttömyys ja sen vaikutus taloudelliseen tilanteeseeni esti minua menemästä yksityiselle neurologille hakemaan apua. Mutta ei tuo järkyttävä lääkkeiden syöminenkään halvaksi tullut. Eräänä päivänä kamelinselkä katkesi lopullisesti ja varasin ainoan jäljellä olevan ajan tuolle samalle migreeniin laajasti perehtyneelle neurologille jolla olin käynyt vuonna 2001. Päätin hommata rahat käyntiin vaikka kivenkolosta. Jälleen vastaanotto oli ensimmäinen paikka jossa tuskani ymmärrettiin. Puhuttiin estolääkkeistä ja puhuttiin pistoshoidoista, puhuttiin myös muista sairauksistani ja niiden yhteydestä migreeniin, puhuttiin kohtauslääkityksestä ja tehtiin suunnitelmaa. Heti ensimmäisellä käynnillä neurologi pisti minuun kortisonia. Piikkejä laitettiin pään lisäksi polviin ja nilkkoihin jotka olivat minulla kipeitä. Jaloissa vaikutus oli välitön, kuin olisin saanut alleni nuoren tytön jalat!

Sovimme että tulen uudestaan joulukuussa ja sitten pistetään botoxia. Botoxhan on vasta tullut kela-korvattavaksi migreenin hoitoon. Sopihan sitä kokeilla, vaikkakin mietin kauhuissani tulevia kustannuksia lääkärinpalkkioista, mutta päätin että tämä tie katsotaan nyt loppuun. 

Tästä kirjoituksesta tulee pian romaani jos jatkan vielä. Tästä taitaa syntyä nyt oikein juttusarja kun ajattelin vielä kirjoitella migreenin monimuotoisuudesta ja sen yhteydestä muihin oireisiin ja sairauksiin, sekä botoxista migreenin hoidossa ja vieläpä omasta tämänhetkisestä voinnistanikin. Lupaanpa varata yhden postauksen kysymyksillekin, mikäli niitä herää. Tai toivottavasti herää, nyt nimittäin voi kysyä ihan mitä tahansa, migreenistä, kroonisesta migreenistä tai minunkin tarinastani. Pyrin kysymysten pohjalta keräämään mahdollisimman paljon tietoa vastauspostaukseen muiltakin asiaan perehtyneiltä. Migreenistä liikkuu paljon vanhaa tietoa ja kaikenlaisia vääriä uskomuksia, siksi koen tärkeäksi omalta osaltani saada jaettua oikeaa ja ajantasaista tietoa niin paljon kuin pystyn.

Heräsikö kysymyksiä tai mistä haluaisit tietää lisää?
Löytyykö kohtalotovereita?




Kuvat lainattu: täältä, täältä ja täältä.




18 tammikuuta 2016

Kauneushaaste

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 14.59 7 kommenttia
Bongasin Kuiskauksia-blogista hauskan haasteen ja nappasin sen mukaani itsellekin täyteltäväksi.

1. Ovatko hiuksesi luonnostaan kiharat vai suorat?
Suorat. Piikkisuorat, joihin on erittäin vaikea saada mitään mallia leikattua tai edes kiharoita pysymään.
2. Mikä on luonnollinen hiustenvärisi?
Tuollainen maantienharmaa, ei minkään värinen.
3. Värjäätkö hiuksiasi itse vai käytkö kampaajalla?
Mulla on aikalailla oma väri tukassa. Muutamia kertoja vuodessa käyn laitattamassa vaaleaa raitaa päälliosaan.
4. Kuinka usein peset hiuksesi?
Yleensä muutaman kerran viikossa.

5. Pukeudutko samaan tyyliin joka päivä vai vaihteleeko tyylisi usein?
Vaihtelee! Kesäisin Conversetyttö, talvisin Michelinukko, joskus ihan jotain muuta. Enimmäkseen kyllä taidan näyttää spurgulta suurimman osan vuodesta :)
6. Teetkö itse mani-/pedikyyrisi vai käytkö laittamassa ne ammattilaisella?
Kynnet laitan aina itse. Jalkoihin tuleekin sitten panostettua vähän vähemmän... Olisi kyllä ihana päästä oikeaan jalkahoitoon!
7. Kuinka usein vaihdat kynsilakkaasi?
En lakkaa kynsiä, koska mulla on aina geelit kynsissä.
8. Lakkaatko varpaankyntesi myös talvisin, vai ainoastaan kesällä?
Tykkään kyllä lakata talvisin, joskin talvisin se unohtuu helpommin.
9. Kuinka kauan sinulla menee aikaa tehdä meikkisi valmiiksi?
Saan kyllä kulumaan vaikka tunteja naaman laittamiseen, mutta perus arkilähtöön ehkä 20-30min. Tätä on muuten tosi hankala arvioida kun teen aamuhommani aina niin että vaikkapa ensin teen meikkipohjan, käyn syömässä aamupalaa, laitan ripsivärin, juon teetä, sitten teen rajaukset...
10. Kumman teet meikissä ensin, silmät vai pohjan?
Aina pohjan ensin, vaikka varsinkin vahvempia meikkejä tehdessä kannattisikin tehdä juuri toisin päin.

11. Keräiletkö meikkejä, vai ostatko niitä vain silloin, kun oikeasti tarvitset?
En nyt sanoisi keräileväni, niitä vaan kertyy... Mä rakastan kosmetiikkaa ja saatan ostaa jotain vaikka vain tuoksun tai kauniin pakkauksen vuoksi. Että ehkä tarpeeseen ostamisesta ei voida mun kohdalla puhua :)
12. Kuinka usein käytät tekoripsiä?
En ole ikinä kokeillutkaan! Haluaisin kyllä :)
13. Teetkö päivittäin ihan "täyden" meikin?
En tee. En edes meikkaa nykyisin joka päivä kun kotosalla olen. 
14. Meikkaatko silloin, kun olet yksin kotona tai perheen kanssa?
En todellakaan. Nykyään kun olen päivät kotona lähden kauppaankin ja muille asioille ilman meikkiä.
15. Poistutko kotoasi ilman meikkiä?
Yhä enenevässä määrin. Ikä. :D
16. Kuinka monta selektiviisen kosmetiikan tuotetta omistat?
En varmaan juuri nyt yhtäkään? Paitsi hajuvesiä.
17. Kuinka usein peset meikkisiveltimesi?
Niin harvoin, että tunsin piston sydämessäni tämän kysymyksen kohdalla.

18. Suunnitteletko päivän asusi edellisenä iltana, vai teetkö päätöksen samalla kun pukeudut?
Aamulla, fiiliksen mukaan. Ei voi edellisenä iltana tietää mitä haluaa aamulla laittaa.
19. Kuinka usein vaihdat käsilaukkuasi?
Melkeinpä päivittäin; mulla vaihtelevat iso käsilaukku, pienempi laukku ja reppu tarpeen mukaan.
20. Mihin aikaan käyt illalla nukkumaan ja heräät aamuisin?
Mun unirytmit on aivan persiillään tällä hetkellä. Kun ei ole pakottavaa tarvetta nousta aikaisin, en myöskään nouse. Tavoitteena olisi olla sängyssä puolilta öin, mutta esimerkiksi toissayönä kekkuloin hereillä vielä neljän aikaan aamuyöllä.
21. Kuinka usein ja milloin urheilet?
Olen ollut kipeänä yli viisi viikkoa joten viime aikoina liikkuminen on ollut ihan jäissä. Pyrin palailemaan kuitenkin kunnon mukaan tavalliseen rytmiini, eli maanantaisin kuntojumppa, tiistaisin piloxing/zumba/jooga ja keskiviikkoisin baletti. Loppuviikkoon lenkkeilyä ja rullailua foam rollerilla.
22. Oletko vasen- vai oikeakätinen?
Oikea. Kynsiä olen oppinut kuitenkin tekemään myös vasurilla.
23. Kuinka pitkä olet?
Lyhyt. 154cm
24. Puhutko vieraita kieliä?
Ruosteisesti :) Osaan kyllä enkkua ja ruotsiakin, kieliä pitäisi tosin päästä käyttämään enemmän jotta puhuminen ei niin pelottaisi.

25. Kuinka monta lemmikkiä sinulla on?
Ei omia, äitin perheessä asustaa pikkuinen ystäväni silkkiterrieri Gigolo.
26.  Kuinka usein käyt Bloggerissa?
Yleensä useita kertoja päivässä.
27. Luetko blogeihin jätettyjä kommentteja?
Aiheesta riippuen. Varsinkin jos itse kommentoin, niin luen edeltävät kommentit.
28. Pidätkö listaa kokeilemisen arvoisista tuotteista, kun luet muiden blogeja?
Saatan googlailla ja laittaa muistiin jotain, mutta en kyllä pidä listaa.
29. Miten päädyit blogisi nimeen?
Halusin kirjoittaa elämän pienistä, mutta kuitenkin isoista asioita ja siitä se ajatus sitten lähti...
30. Mitä kameraa käytät valokuvaamiseen?
Käytössä on Canon M ja Canon 1100D ja kuvaan paljon myös puhelimella.
31. Kuinka usein siivoat kotonasi?
Pyrin pitämään perussiisteyden aina, mutta olen kyllä järkyttävä sotkija! Kerran viikkoon siivoan kunnolla, siistin paikat, imuroin ja pyyhin pölyt.

32. Mikä on lempivärisi?
Musta <3
33. Mikä on lempi kauneus-/muotilehtesi?
O-ou... Tulee niiiin harvoin luettua lehtiä nykyisin etten edes tiedä mitä lehtiä on olemassa. Ehkä ostaisin jonkun Kauneus ja terveys -tyyppisen jos ostaisin?
34. Kiroiletko?
Aivan liian paljon ja rumasti. Hyi!
35. Mitä aiot tehdä lopun päivän ajan?
Yritän rueta tekemään kouluhommia ja käydä keskustelua eräästä runosta ja valistusajan kirjallisuudesta Suomessa. Blaah.


16 tammikuuta 2016

10 kuvaa kesään, tammikuu

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 17.41 2 kommenttia
Voitteko uskoa, ollaan jo puolivälissä! Vihdoinkin selkeää muutostakin kuviin kun saatiin tuota luntakin. Ihanaa että sitä on tullutkin ihan kunnolla!

Ai että miten mä nautinkaan näistä keleistä! Eilen tehtiin naapurin Sannan kanssa tunnin mittainen kävely ja lumityö rupeama. Kyllä posket punotti kun kotiin tulin, ja olipa ihana olo kun tuli oltua ulkona. Tänään mummon luokse lähtiessä pakkasin taas itseni michelinukoksi toppahousuin ja karvahatuin. Minä niin tykkään tästä talvesta, lumesta ja pakkasesta! Vielä joku päivä etsin koirankakattoman paikan ja menen tekemään lumienkeleitä :)



15 tammikuuta 2016

Iloisia uutisia muumifaneille!

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 13.56 6 kommenttia
Muistatteko ensimmäisen, suloisen pinkin Håll Sverige Rent -muukimukin? Nyt muumimukien keräilijöiden iloksi on ilmestynyt sininen HSR2 -muki! Molempien mukien kuvituksen pohjana on Tove ja Lars Janssonin 70-luvulla Pelasta Itämeri -kampanjaa varten tekemät piirrokset. Håll Sverige Rent -säätiö toimii paremman ympäristön puolesta. 

Vuoden 2015 kampanjan tavoitteena on lisätä lasten tietämystä luonnon roskaamisesta ja ympäristöstä leikin avulla. Kampanjaa tukeakseen Arabia lahjoittaa 15 kruunua jokaisesta myydystä mukista HSR-säätiölle. 
Edellisen mukin tapaan tämäkin ihanuus on saatavilla ainoastaan ruotsalaisten jälleenmyyjien kautta ja se on saatavilla rajoitetun ajan. Muki on kuitenkin näppärästi ostettavissa netistä Skandinavian Designcenteristä ja sitä saa tilattua yhden, kahden tai kuuden kappaleen erissä. Kätevää tilata vaikka yhdessä kaverin kanssa. Suoraan mukiostoksille pääset tästä.

Minusta aika suloinen :) Ihastuin jotenkin etenkin tuohon takaosan kuvitukseen. 
Mitäs sanot, tuleeko hankittua? Minä suunnittelen tätä ainakin lahjaksi eräälle :)


*Postaus sisältää mainoslinkkejä*





13 tammikuuta 2016

Mitä se joulupukki toikaan...

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 12.29 10 kommenttia
Lupasin kertoa vielä mitä ihanuuksia joulupukin tuomista paketeista kuoriutuikaan. Sen enemmittä plörinöittä, tälläisiä:

Tanssi-mukeja, kuten olin toivonutkin. Pukki oli itse ihastunut noihin Tanssi-lautasiin ja miettinyt miten hyvin ne sopisivat yhdistettäväksi mun valkoisen ja mustan Teeman kanssa, ja toden totta, nuo sopivat meille ihan täydellisesti! Näitä täytyy kyllä nyt hommata lisääkin.

Teema-lautasiin sain tarvittavat täydennykset ja Piilopaikka-mukit täydentyivät toteemi-kuosisilla mukeilla.

Ja voi että! Pukki oli kuullut mattimyöhäisenkin toiveeni Hobstar-laseista. Nämä on ihanat! <3

Nikkari-Tiialle monitoimityökalu DIY-projekteihin, uusi kakkukupu entisen rikkimenneen tilalle ja muutama lahjakortti; Sokokselle ja Minetti jätskibaariin.

Himoitsemani kyltti. Tälle on eteisessä jo paikka valmiina!

Kirjoja, ihanaa! Viiniopas, Laura Lindstedin Finlandia-palkittu Oneiron, sekä Gluteenittomat pastat, pizzat ja piirakat, nams! Lisäksi mosaiikkiväritystehtäviä-kirja johon olen ihan koukussa!

Liikuntarintamalle tulikin paljon uutta ja tarpeellista: Gymstickin rolleri lihashuoltoon sekä uusi jumppamatto.

Kunnolliset urheilurintsikat, ihka ensimmäiset Shock Absorberini! Pari treenitoppia ja Danskinin New York Ballet paita balettiin. Lisäksi mustat farkut (jotka btw olivat HM lasten osastolta ja kokoa 152cm, WTF??).

Tässä iässä yksi tärkeimmistä toiveistani oli uusi verenpainemittari ja sehän toteutui! Lisäksi pienet hopeiset nappikorvikset, nekin juuri kuten olin toivonutkin.

Herkkusissakin oli toiveitani kuultu: sain paria erilaista teetä ja namuja joita pystyn syömään :)

Kyllä oli pukki tarkkaan lukenut toivelistaani. Olen niin onnellinen. Aivan ihania ja tarpeellisia lahjoja, kiitos rakkaat <3







10 tammikuuta 2016

Vielä vähän joulua

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 19.21 4 kommenttia
Tuleeko jo joulu korvista ja katse on käännetty kohti kevättä? 
No täällä ei :)
Olen ollut koko alkukuun migreenissä ja myös joulukuun alussa (seriously!) alkanut flunssa ei ota talttuakseen, joten joulun poisraivaamiseen ei yksinkertaisesti vaan ole ollut voimia. Joulu jatkuu meillä niin kauan kunnes kunto vähän paranee.

Sen sijaan että kirjoittaisin tähän kaikki mielessäni risteilevät kirosanat, kerronkin teille millainen oli mun joulunvietto :)
Aattoaamu alkoi joulupuurolla iskän luona. Voi kuinka paljon voikaan rakastaa riisipuuroa, kanelilla, sokerilla ja maidolla, nam!

Sitten ajelimme siskon perheen kanssa mummolaan. Mummon joulun laittaminen oli tänä vuonna vähän hankalaa ja tapahtui pyörätuolista käsin mummon murrettua nilkkansa loppuvuodesta. Tällä kertaa äiti laittelikin jouluruuan mummon luona jonne me kaikki kokoonnuimme.

Mummon luota ajelimme jättämään kynttiläterveisiä läheisille. Kerrankin olimme ajoissa liikkeellä ja osuimme hautuumaallekin valoisan aikaan. Kaunista siellä oli silti, vaikkakin lumi olisi tehnyt maisemasta vielä kauniimman.

Haudoilta hyppäsinkin iskän porukan mukaan ja kävimme moikkaamassa tätin perhettä. Pienen hajonnut käsijarru ja hinausauto-episodin jälkeen pääsimme jatkamaan joulunviettoa ja sitten olikin aika taas syödä ja illemmalla oli pakettien vuoro. Perinteiseen tapaan iskä toimi lahjojenjakajatonttuna :) Jäin yöksi iskän luokse vanhaan huoneeseeni ja aamulla pirteänä ylös.

Joulupäivänä siskon porukka saapui iskän luo syömään.

Jälkkäri oli herkuinta ikinä! Puolukka-jogurttijäädykettä ja valkosuklaakinuskia, slurppps! Tähän voisin laitella reseptiä vielä myöhemmin. 

Sitten olikin taas siirtymisen aika, äiti tuli hakemaan minut maalle. Jossa tietenkin odotti lisää paketteja ja ruokaa! :) Pari yötä viihdyinkin sitten maalla syöden ja syöden ja syöden...

Gigoa vähän ujostutti valokuvattavana oleminen.

Melkoista reissaamista nämä mun joulut, mutta ihania. Tärkeintä on olla perheen kanssa, kaikki yhdessä <3 Lupaan vielä härnätä joulujutuilla sen verran, että alkuviikosta näytän mitä ihanuuksia noista paketeista mulle kuoriutuikaan! Oli kyllä ollut taas pukki tarkkana toivelistan kanssa :) 






08 tammikuuta 2016

Ystäväkirja

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 18.56 2 kommenttia
Ihana ystäväiseni Janet haastoi minut vastaamaan ystäväkirjaan. Tämä haaste on alunperin peräisin Napsahduksia-blogista ja oli kyllä niin kiva, että toki kerron omatkin vastaukseni!

1. Pituutesi ilman korkkareita?

Aikoinaan on mitattu 154cm, sen jälkeen en ole uskaltanut mittauttaa etten saisi tietää kuinka paljon olen kutistunut :)


2. Lempinimesi ja mistä se on peräisin?

Tintti, päiväkodin hoitajat sen nimen mulle antoi joskus 1-vuotiaana. Sukulaiset käyttää vieläkin, iskä sanoo usein Tinturaksi.


3. Minkä ruuan valitset lauantai-illalle jos ei tarvitse miettiä kaloreita?
Kaloreita en mieti, mutta jos ei tarvitsisi miettiä allergioita ja muita mahaongelmia niin ottaisin vaikka kunnon pihvin ja valkosipuliperunoita punaviinikastikkeella, omnommmm!


4. TOP4 asiaa joita arvostat eniten ystävyydessä?

Rehellisyys, luotettavuus, empatiakyky ja avoimuus. Mulla on paljon sydänystäviä ja jokaisen kanssa meillä on omat juttumme. Parhaan ystäväni kanssa ollaan oltu bestiksiä lähes 30 vuotta ja väittäisin että hän tietää musta kaiken.


5. Telkkarista: Moderni Perhe, Kimmo, Salkkarit, Greyn Anatomia vai Hottikset?

Moderni perhe! Ihan ehdottomasti yks lempparisarjoista kautta aikain! Hottikset ei ihan vedä vertoja sille :)


6. Rakkaimmat harrastuksesi, ja onko sinulla haaveissa aloittaa jotain uutta harrastusta?

Kyllä se rakkain on varmasti baletti, jota harrastankin. Aloittaisin lisäksi jonkun muunkin tanssin, kuten nykytanssin jos siihen olisi mahdollisuus. Joskus olen väläytellyt mahdollisuutta elvyttää toinenkin lapsuuden harrastukseni; poikkihuilun soitto. Huilu seisoo edeelleen kaapissa, enkä saa siitä edes ääntä enää tulemaan. Ehkä vielä jonain päivänä...

7. Haaveita, joiden toivot toteutuvan lähitulevaisuudessa?
Parisuhde.
Tulevaisuuteen liittyvät haaveet ovat niin herkkiä ja hauraita särkymään etten taida uskaltaa edes puhua niistä juuri nyt.


8. Hattaraa vai pehmistä?

Voi pehmis! Mä ra-kas-tan pehmistä, varsinkin vanilja-suklaa sekoitusta!


9. Ripsiväri, kestoripset vai naturel?

Ripsari. Olen niin allerginen etten pidennyksiä pysty laittamaan, vaikka ne kivat oliskin.


10. Mottosi?

Sitä saa mitä tilaa.
Tämän voi käsittää aika monella tapaa, kuten vaikkapa niin että miten kohtelet muita, sitä saat itsekin. Tai että jos oikein kovasti tahdot jotain ja olet valmis tekemään sen eteen paljon, silloin myös saat haluamasi.

Haasteen säännöt:
-Voit kopioida nämä säännöt postaukseesi
-Kiitä haasteen antajaa ja mainitse Napsahduksia-blogi haasteen alulle panijana
-Vastaa sinulle annettuihin Ystäväkirja-kysymyksiin
-Lisää kuvaksi/kuviksi parhaiten itseäsi kuvastavia kuvia 
-Keksi uudet (tai käytä vanhoja :D) kysymykset blogiystävillesi
-Haasta mukaan ihania bloggaajafrendejä 


Minä haastan mukaan nämä ihanaiset:
Way of passing time Ruutin
MouMou Iinan
Curiouser & Curiouser Nooran
Life is beautiful Reetan




07 tammikuuta 2016

Testitila on avattu!

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 13.11 6 kommenttia
Minä olen täällä kaikessa hiljaisuudessa valmistellut sellaista kivaa juttua kuin Littlebigthingsin pikkusiskoa :) Blogilleni avautui siis tänään haarakonttori, sivutoimipiste tai sisarblogi miksi sitä nyt ikinä haluaakaan kutsua. Testitila on osa sanomalehti Keskisuomalaisen Stoori-palvelua ja keskittyy aihealueiltaan varmasti pääosin samoihin juttuihin kuin Littlebigthings; sisustusta, kosmetiikkaa, muotia, ruokaa, terveyttä ja hyvinvointia, tosin sillä erotuksella, että Testitilassa keskityn testailemaan ja arvostelemaan kokeilemiani juttuja. Olivatpa ne sitten tuotteita, palveluita, reseptejä, paikkoja, vaikkapa tapoja tai asenteita tai ihan mitä vain keksinkin.

Littlebigthings ei muutu tai muuta mihinkään, vaan porskuttaa edelleen entiseen malliin tässä omassa osoitteessaan. Nyt vaan juttujani pääsee seurailemaan myös toisessa, vähän erilaisessa blogissakin. Käykäähän kurkkimassa ja laittamassa toivomuksia. Mitä sinä haluaisit minun testaavan?




06 tammikuuta 2016

Teknisiä ongelmia

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 13.17 2 kommenttia

Kylläpä taas kiristää. Eilen konetta avatessani havaitsin, että modeemi oli kokenut yön aikana äkkikuoleman. Edellisenä päivänä aivan normaalisti toiminut laite oli nyt aivan mykkä ja reagoimaton. No ei muuta kuin soittoa Elisan asiakaspalveluun ja uusi modeemi tilaukseen. Onneksi sentään Elisa Viihde palveluun kuuluu laitteen korvaaminen uudella jos ja kun laitteet ovat rikki. Vit...ketutuksen määrä olisi varmasti vielä melkoisen paljon suurempi mikäli joutuisi vielä maksamaan näistä vuoden kestävistä vehkeistä. (Tokihan suolaisessa kuukausimaksussa olen nämä halpisvehkeet maksanut moneen kertaan, mutta en ajattele nyt sitä ettei verisuoni katkea päästä.) Tietenkin nämä laitteet hajoilevat aina myös pyhien aikaan. Nyt toivon sormet ja varpaat ristissä että uusi modeemi ehtii tulla maanantaiksi jolloin mulla alkaa verkkokurssi. 

Suunnitelmissa loppiaiseksi oli joulukuvien läpikäynti ja joulu- ja lahjapostausten teko blogiin, mutta mitäpä arvelette kannattaako tälläisen heikkohermoisen ryhtyä kuvienkäsittelyyn kun puhelimesta jaettu nettiyhteys on nopeudeltaan alle megan... Taidan sen sijaan rueta sulattelemaan pakastinta kun kerrankin muistan sen homman ja kelikin on kohdillaan siihen!

Kivaa pakkaspäivää!

01 tammikuuta 2016

Vanha vuosi pakettiin, osa 2

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 15.03 4 kommenttia
Keräsin eilen pakettiin loppuneen vuoden alkupuoliskon, nyt tapahtumia heinäkuusta loppuvuoteen.
Heinäkuussa innostuin värittämisestä, myös lukemisharrastus sai uutta potkua kun pystyin vihdoin lukemaan muutakin kuin koulukirjoja. Heinäkuussa osallistuin myös Bloggaajien elämysiltaan ja kävin ensimmäistä kertaa aikuisiällä kesäteatterissa!

Elokuussa aurinko helli hetkittäin ja käväisin kesälomalla Helsingissä ja risteilyllä. Elokuussa starttasivat myös Iwellojengin treenit, valkkailin valokuvia ja rakentelin sängynpäädyn.

Syyskuu olikin hyvin liikuntapainotteinen kun kaikki harrastukset palasivat kesätauolta. IWELLOjengin kanssa treenattiin niin ulkona kuin sisällä. Kertolin myös ylioppilaskuvauksestani Sari Muhosella ja näytin upeita lopputuloksia.

Lokakuussa reissasin jälleen Helsinkiin, tällä kertaa I love me-messuille jossa vietettiinkin Hennan kanssa kiva päivä. Leivoin gluteenittomia mokkapaloja ja tein sisustuslistaa. 10 viikon hyvinvointivalmennus tuli tiensä päähän ja vietimme tyttöjen kanssa upeaa hemmottelupäivää.

Marraskuussa joulumieli hiipi viimeistään siinä vaiheessa minullekin kun kävin Harjun Paperissa ihailemassa joulukortteja ja -kalentereita. Treeniin lisäpotkua tuli uusilla vaatteilla. Jälleen pyörähdin Helsingissä, tällä kertaa tosin superpikaisesti Indiedaysin tapahtumassa jossa ehdin sovittaa ihanat kehykset. Tein myös aivan ihanaa thaikkuruokaa itse Santa Marian tuotteilla.

Joulukuussa blogi täyttyikin pääasiassa joulukalenterin biiseistä. Hyräilen muuten parhaillaankin Sylvian joululaulua, miten se Ari Koivunen onnistuikin niin laulamaan suoraan mun sydämeen!

Sellainen vuosi :) Kaikenlaista siihen mahtuikin kun oikein listaamaan alkoi. Ja tästä vuodesta tulee vielä huikeampi! 
Ihanaa vuotta vielä kertaalleen! :)




Ihanaa uutta vuotta!

Lähettänyt Tiia / Littlebigthings klo 0.00 3 kommenttia
Toivon jokaiselle ihanaa alkavaa vuotta! 
Olen aika varma, että uudesta vuodesta tulee vieläkin huikeampi ja muikeampi kuin päättyneestä.

Tulikos tehtyä lupauksia?
Minä lupaan olla onnellinen vuonna 2016 



 

Littlebigthings Template by Ipietoon Blogger Template | Gadget Review